Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Satu Järnefelt, Varma: Sairauspoissaoloja seurataan, mutta hyödynnetäänkö tietoja siitä eteenpäin?
Satu Järnefelt, Varma: Sairauspoissaoloja seurataan, mutta hyödynnetäänkö tietoja siitä eteenpäin?
Tanja Rokkanen, Varma: Yksikin epäonnistunut työkokeilu vaarantaa paluun työhön.
Tanja Rokkanen, Varma: Yksikin epäonnistunut työkokeilu vaarantaa paluun työhön.

Työhön paluu: kriittinen hetki kuntoutumispolulla

4.11.2016

Työkyky tuntuu itsestään selvältä – kunnes se ei sitä enää ole. Mitä aikaisemmin työkykyriskeihin päästään puuttumaan työpaikoilla, sen parempi lopputulos sekä ihmisen että yrityksen kannalta.

Jos riskiä joutua työkyvyttömäksi halutaan työpaikoilla vähentää, tärkeitä kohtia on kaksi: varhainen puuttuminen työkykyä uhkaaviin riskeihin ja työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen.

Työhön paluu askarruttaa yrityksissä

Työhön paluu oli yksi asioista, josta työkykyasioista vastaavat henkilöt eri puolilta Suomea keskustelivat Varman seminaarissa marraskuun alussa. Koolla oli noin 60 Varman asiakasyrityksissä työskentelevää ammattilaista, jotka hoitavat käytännössä mm. työkokeiluja ja työhön paluuseen liittyviä järjestelyjä.

Yrityksissä asia kiinnostaa siksi, että siitä on hyötyä. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni ja saada heidät takaisin töihin. Onnistunut työhön paluu säästää rahaa sekä yritykseltä että yhteiskunnalta. Työnantajakuvallakin on väliä.

Aina paluuta ei osata hoitaa

Monissa organisaatioissa työhön paluuseen onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota.

Aina paluuta ei kuitenkaan osata hoitaa kuten pitäisi. Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen kertoi esimerkin.  

̶  Masentuneelle ja työuupuneelle asiantuntijalle tarjotaan työhön paluun ratkaisuksi työkokeilua ilman, että työn sisältöä muokataan. Silloin on suuri vaara, että työkokeilu menee pieleen.

̶  Yksikin epäonnistunut työkokeilu huonontaa mahdollisuuksia palata työhön, hän painotti.

Työkokeilu on huono termi

̶  Joskus työkokeilulla halutaan ylipäätään testata, pärjäisikö ihminen työssä, vaikka sitä ei muuttuneen tilanteen mukaan muokattaisikaan.

̶  Tällaiseen ajatteluun tosin voi ohjata jo termi: työkokeilu. Se on huono, Rokkanen huomautti.

Monta vaihtoehtoa paluuseen

Työhön paluu työkykyä rajoittavan sairauden jälkeen edellyttää yleensä sitä, että työn sisältöä räätälöidään sopivammaksi. Siten terveyttä ja työkykyä uhkaavat pulmat eivät enää nousisi esteeksi.

Se voi tarkoittaa myös toiseen tehtävään siirtymistä, jos omaa työnkuvaa ei voida muokata.

Jos vanhaan työhön palaaminen on mahdotonta, vaihtoehtona voi olla kouluttautuminen uudelle uralle. Harkintaan voi tulla ammatillinen uudelleenkoulutus.

Se voi olla kova paikka. Jos kouluttautumiseen on liian korkea kynnys, vaihtoehtona voi pahimmassa tapauksessa olla jopa työttömyys.

Työkykyneuvottelu: ratkaiseva piste

Erityisen kriittinen piste työhön paluun kannalta on työkykyneuvottelu. Se on työntekijän, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustajan tai työpaikan työkykykoordinaattorin välinen keskustelu, jossa selvitetään työhön paluun mahdollisuuksia.

̶  Kyse on kuntoutujan elämästä. On tärkeää, että hän on alusta lähtien miettimässä ratkaisuja ja tekemässä suunnitelmaa paluustaan työhön. Sitä kautta hän sitoutuu suunnitelmaan.

Vastuita pitäisi selkiyttää

Työhön paluu on yksi osa työkykyjohtamista ja työkykyriskien hallintaa. Varmalaiset kysyivät seminaarin osallistujalta etukäteen mm. työkykyriskien tunnistamiseen ja käsittelyyn liittyvistä vastuista. Niissä olisi vastaajien mielestä selkiyttämistä.

̶  Vain alle puolet oli sitä mieltä, että ne on määritelty selkeästi ja toimivat käytännössä. Silloin tiedetään, miten toimitaan: mikä kuuluu esimiehelle, mikä HR-toiminnolle, mikä työterveyshuollolle, missä kohti työeläkeyhtiö tulee mukaan kuvioon, kertasi yhteyspäällikkö Satu Järnefelt Varmasta.

Työkyvyttömyyseläkettä edeltää pitkä polku

Ja vielä: valtaosassa yrityksiä sairauspoissaoloja ja niiden kehittymistä kyllä seurataan systemaattisesti, mutta mihin seuranta johtaa? Hyödynnetäänkö tietoa ja etsitään aktiivisesti keinoja viedä asioita eteenpäin?

Tiedetään, että vuoden sairauspoissaolon jälkeen työkyvyttömyyden uhka kasvaa olennaisesti. Tiedetään myös, että ensimmäisistä työkykypulmien merkeistä on pitkä matka työkyvyttömyyseläkkeisiin – keskimäärin seitsemän vuotta.

Sen polun alussa on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen. Jos niihin osataan tarttua ajoissa.

Varma järjesti marraskuun alussa asiakkaidensa työkykykoordinaattoreille seminaarin, jossa pohdittiin työkykykoordinaattorin roolia, työhön paluuta sekä työkykyriskejä ja niiden hallintaa.

Lue lisää Varman sivuilta

Teksti ja kuvat: Riitta Gullman

Työeläkekuntoutus vaikuttaa

Vuonna 2015

  • työeläkekuntoutuksessa oli n. 14 500 henkilöä
  • 75 % kuntoutujista tuli työelämästä: heistä töihin palasi 68 %
  • eläkkeeltä työeläkekuntoutukseen tuli 25 %: heistä töihin palasi 51 %

Lähde: Eläketurvakeskus

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi