Näitä pohdittiin ja näistä keskusteltiin marraskuun alussa Helsingissä, kun Varma kutsui kolmannen kerran koolle asiakasyritystensä työkykykoordinaattoreita.
Siis keitä?
Lähilenkki ammatillisen kuntoutuksen ketjussa
Työkykykoordinaattori on yrityksen sisällä linkki työntekijän, työpaikan organisaation ja työterveyshuollon välillä. Hän astuu esiin, kun joku työyhteisöstä alkaa tarvita tukea selviytyäkseen työssään. Hän on tärkeä lenkki monipolvisessa ammatillisen kuntoutuksen ketjussa.
Kuntoutuksen, työterveyden tai sosiaalipuolen asiantuntijoita löytyy mm. työterveyshuollosta ja työeläkeyhtiöstä. Sen sijaan työpaikan tehtävien ja toimintatapojen asiantuntijoita löytyy vain kultakin työpaikalta. Siksi monella suurella työnantajalla alkaa olla työkykykoordinaattoreita.
Työkykykoordinaattori etsii ratkaisuja
Työkykykoordinaattorin reviiri on työpaikka. Hänen tehtävänsä on etsiä käytännön ratkaisuja, joiden avulla ihminen voi jatkaa työssä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä työterveyslääkärin ja kuntoutusasiantuntijan kanssa.
Työkykykoordinaattori voi olla taustaltaan mitä vain: vaikkapa kokki, merkonomi tai insinööri. Hän on kiinnostunut työkyky- ja kuntoutusasioista, mutta hänen asiantuntemustaan on ennen kaikkea oman työpaikkansa käytännöt ja talon työtehtävät.
Työkykykoordinaattoreille on nykyään tarjolla myös koulutusta. Kovin moni ei ole vielä osallistunut koulutukseen. Varman seminaarin noin 60 osallistujan joukosta puolisen tusinaa oli käynyt koordinaattorikoulutuksen.
Ei supersankari, vaan arjen sankari
̶ Työkykykoordinaattori on välittäjä, sparraaja, ratkaisujen hakija. Supersankari hänen ei tarvitse olla. Arjen sankari hän voi monesti olla, määrittelee Varman kuntoutusasiantuntija Satu Tuomimäki. Hän puhui seminaarissa työkykykoordinaattorin roolista.
Työkykykoordinaattori myös mm. osallistuu työterveysneuvotteluihin, sparraa keskusteluin työntekijää tunnistamaan vahvuuksiaan ja miettimään vaihtoehtojaan. Hän myös tietää, millaisia työkokeiluja työpaikalla on menossa ja seuraa niiden onnistumista.
Mietitään vaihtoehtoja konkreettisesti
̶ Liikkeelle lähdetään aina tilanteen selvittämisestä. Mikä rajoittaa ihmisen työkykyä ja minkä verran? Tämä on työterveyshuollon tehtävä.
̶ Kun kuntoutuspolkua edetään, pohditaan, voiko ihminen palata omaan työhönsä, onko työtä muutettava vai olisiko hänen siirryttävä toiseen työhön. Tähän tarvitaan työpaikalla tehtyjä, konkreettisia suunnitelmia, joita myös työeläkeyhtiö voi lähteä tukemaan.
̶ Tämä on työkykykoordinaattorin keskeisiä tehtäviä: miettiä ratkaisuja ja keskustella niistä työpaikalla. Mitä ihminen osaa ja pystyy, mihin hän on motivoitunut, mikä on työnantajan puolelta mahdollista, Tuomimäki havainnollistaa.
Onnistumisen eväitä
Varman seminaarin noin 60 osallistujaa keskusteli työryhmissä vilkkaasti siitä, mistä onnistumiset ja epäonnistumiset työkykykoordinaattorina ovat johtuneet.
Onnistumisia on tullut erityisesti silloin, kun työkykyä uhkaavaan tilanteeseen on päästy puuttumaan mahdollisimman aikaisin.
Motivaatio ja esimiestyö
Onnistuminen edellyttää myös sitä, että ihminen itse on motivoitunut muutokseen, joka on tarpeen työssä jatkamiseksi.
Esteeksi voi tulla esimerkiksi raha tai työidentiteetti. Jos keho ei kestä yötyötä, mutta perheen talous vaatii sitä, ollaan vaikeassa tilanteessa.
Myös esimiestyö on onnistumisten kannalta tärkeää. Jos esimiehet tuntevat ammatillisen kuntoutuksen prosessia edes hieman ja ymmärtävät sen merkityksen, ollaan jo hyvällä polulla. Työkokeiluja voidaan silloin suunnitella avoimin mielin.
Roolit ja tehtävät selviksi
Roolien on oltava selviä ja tehtävien selkeästi kirjattuja: mitkä asiat kuuluvat esimiehille, mitkä työterveyshuollolle, milloin yhteyttä otetaan puolin ja toisin.
Epäonnistumisissa taustalla on monesti ollut päinvastainen tilanne: myöhään liikkeelle, vähän motivaatiota, esimiehet tietämättömiä kuntoutusmahdollisuuksista ja toisaalta potentiaalisista rahallisista menetyksistä.
Varma järjesti marraskuun alussa asiakkaidensa työkykykoordinaattoreille seminaarin, jossa pohdittiin työkykykoordinaattorin roolia, työhön paluuta sekä työkykyriskejä ja niiden hallintaa.
Teksti: Riitta Gullman
Kuvat: Jenni Kurvinen ja Riitta Gullman