Asianajotoimistot ovat pitäneet perinteisesti kotimaiset juurensa, mutta muutoksen pioneeri on ottanut kansainväliset askeleet. Peltonen LMR -asianajotoimisto käänsi kurssin alkuvuodesta 2016. Nyt sen nimi on DLA Piper Finland. Toimitusjohtaja Johan Schmidt skaalaa pientä Suomea, jolle pohjoismaiset ja kansainväliset kumppanit ovat tärkeitä. Näin katetaan kaikki suomalaisten yritysten keskeiset markkinat. Kansainvälinen DLA Piper on yksi maailman kolmesta suurimmasta asianajotoimistosta.
Miksi perinteisestä liikejuridiikkaan keskittyvästä Peltonen LMR -asianajotoimistosta tuli osa maailmanlaajuista DLA-kokonaisuutta? DLA:lla on juristeja yli 40 maassa ja kahden miljardin euron liikevaihto.
Suomessa paperiteollisuus oli ensimmäisiä kansainvälistyjiä. Paperiyhtiöiden on ollut pakko etsiä oma toimisto joka maasta, samoin kuin neuvotella hinnat ja muut yksityiskohdat erikseen. Nyt kaiken voi sopia yhdessä osoitteessa.
Peltonen LMR on ollut yksi liikejuridiikkaan keskittyneistä suurista ja perinteisistä toimistoista Suomessa, jossa selvitettiin pitkään esimerkiksi Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin vaiheita.
Pohjoismaisilla arvoilla
Fabianinkadulla on hyvää sanottavaa tuoreesta pohjoismaisesta yhteistyöstä.
– Pohjoismaisuuteen tunnetusti liittyvät yhteiset arvot tiivistivät askeleita. Pohjoismaisuus oli meille luonteva askel, sillä Helsingissä ei ole yhtään muuta toimistoa, joka toimisi kaikissa Pohjoismaissa, Schmidt sanoo.
– Suomalainenkin liiketoiminta ottaa juuri nyt isoja kansainvälisiä askeleita, joten on ymmärrettävää tarjota asiakkaillemme maailmanlaajuista palvelua, hän lisää.
Outi Tähtinen on katsonut asioita pitkään työoikeuden näkökulmasta. Vaikka työlainsäädännössä noudatetaan kunkin maan käytäntöä, asioita kuitenkin hoidetaan monissa muissa kokonaisuuksissa pohjoismaisittain ajatellen. Onhan Suomella ja Ruotsilla pitkä jakso yhteistä historiaa, joka on tuottanut yhteisesti ajateltua juridiikkaa.
Koulutusta sosiaalisella kuorrutuksella
Asettuminen osaksi kansainväistä organisaatiota on tuonut uutta muutenkin paljon kouluttautuville juristeille. Monessa maassa ja monella mantereella toimiva DLA Piper tarjoaa koulutuspaketteja portaittain työntekijöiden uran edetessä. Suomalaisille kouluttautuminen ja uuden oppiminen ovat DLA Piperin puitteissa vailla matkabudjetin rajoja.
Koulutustilaisuuksissa ja muissa tapaamisissa idea on sähköpostien ja muun sähköisen viestinnän vastineeksi paluu hyvin perinteisiin, sillä mukaan mahtuu kurssilaisten yhteisiä hetkiä hyvän ruoan ja juoman ääressä.
– Mitä paremmin tutustumme vapaamuotoisesti, sitä paremmin työkuviot sujuvat, Tähtinen sanoo.
Avointa tilaa
Henkilöstöä yhtiössä on 56 ja liikevaihto on noin 9 miljoonaa euroa. Henkilökunta on asettunut toimistoon, joka osin on perinteinen ja osin avokonttori. Lattian ja huonekalujen materiaalit pitävät ääntä loitolla. Sähköpöytä nostaa paitsi työskentelyalueen, mutta myös takana olevan sermin.
Keskittymistä ja hiljaisuutta vaativille puheluille on konkreettisesti puhelinkopinkin näköinen tila. Henkilökohtaisille tavaroille on apteekkimalliset kaapit.
Uuden konttorin ideoita lähti työstämään ryhmä, joka sai suunnitella ratkaisut. Ratkaisuista keskusteltiin paljon. Avokonttorista ollaan monta mieltä ja asianajotoimistossakin oltiin epävarmoja, mutta ainakin DLA Piperin avokonttoria kehutaan toimiston sisällä hiljaisimmaksi tilaksi.
Kaikkia neliöitä toimistossa suinkaan ei suinkaan ole laitettu avokonttoriksi. Iso työhuone on esimerkiksi opiskelijoiden hallussa.
Muutosta hallitsemaan
Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Kontio korostaa tällaisissa haasteissa työkyvyn ylläpitämistä suhteessa muutokseen ja itse bisnekseen.
– Varmalta tämä tietenkin edellyttää ymmärrystä asiakkaista. Meillä ei ole liiketoiminnassamme asiakkaan syvällistä osaamista, vaan me olemme sparrauskumppani, Kontio korostaa.
Suurta muutosta rakennettiin Schmidtin mukaan matalalla hierarkialla ja tasavertaisuudella. Kehityskeskusteluissa käytetään myös 360-mittauksia. Mukaan otetaan useampien ihmisten arvioita.
– Olen työskennellyt Nokialla 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Näitä leadership-asioita on hyvä ollut kuljettaa mukana.
Teksti: Tiina Huokuna
Kuvat: Junnu Lusa