Puoli päivää töissä, puoli päivää eläkkeellä

Puoli päivää töissä, puoli päivää eläkkeellä

9.5.2017

Neljä tuntia päivässä töissä, neljä tuntia eläkkeellä. Näin on Yrjö Hätälän arki jäsentynyt viime vuodet. Mies on tyytyväinen.

̶  Osa-aikainen työkyvyttömyyseläke on hyvä juttu sellaisille ihmisille,  jotka haluavat tehdä töitä, mutta joiden terveys ei enää anna myöten ihan täyteen työpäivään, Yrjö Hätälä vetää yhteen oman kokemuksensa runsaalta kolmelta viime vuodelta.

Hätälä työskentelee Caverionin Vantaan toimipisteessä kiinteistön teknisenä huoltoasentajana.

 ̶  Ennen olin keikkamies. Kiersin Helsingin alueella liikekiinteistöstä toiseen setvimässä talotekniikkaan liittyviä ongelmia.

Osteoporoosi eteni kuin varkain

Talotekniikan ongelmia Hätälä setvii edelleenkin, mutta vain yhdessä osoitteessa. Automaatioasentajan elämä muuttui, kun osteoporoosi haurastutti lonkan käyttökelvottomaksi. Sairaus teki miehestä lopulta miltei liikuntakyvyttömän, ja jatkuva kipu näversi pahasti.

Kaikki alkoi varkain. Vuonna 2006 työterveyshoitaja havaitsi, että Hätälä nilkuttaa. Hätälän, silloisen työsuojeluvaltuutetun, reaktio oli napakka: en varmaan nilkuta.

̶  No näkeehän sen, totesi työterveyshoitaja.

Vasta kipu herätti

Mutta kun itse ei alussa mitään huomannut, sitä ohitti koko asian. Vasta kun kivut alkoivat, oli pakko huomata. Joitain vuosia vielä sujui, mutta sitten olo meni paljon pahemmaksi.

̶  Minut ohjattiin kuntoutukseen, ja siellä asiat rupesivat selviämään.

Kuntouttaminen ei kuitenkaan enää tepsinyt. Työn tekemisestä ei tullut kipujen takia mitään, vaikka eri tavoin oli yritetty.

Työkokeilussa help-deskissä

Kuntoutusten lisäksi Hätälä oli työkokeilussa Caverionin help-deskissä, vastaamassa eri kiinteistöjen huolto- ja korjauspyyntöihin ja ohjaamassa niitä oikeille tekijöille.

̶  Mutta kun ihminen on todella kipeä, kun ei pysty edes istumaan tuolissa, ei pysty tekemään mitään työtä. Vaikka se olisi fyysisesti helppoa. 

̶  Kuvittele, että menet lavitsalle makaamaan ja toinen rupeaa kääntämään jalkaa ympäri. Siis 360 astetta. Eikä anna myöten koskaan. Siltä se kipu tuntui, Hätälä kuvailee.

Pitkä vuosi leikkausjonossa

Mietittiin ergonomiaa. Mietittiin kaikenlaisia ratkaisuja.

̶  Vaan ei auttanut muu kuin puukko ja luusaha.

Viimein tosiaan todettiin, että vain iso leikkaus voisi tuoda apua. Hätälä joutui pitkälle sairauslomalle. Leikkausta piti odottaa vuosi.

Se oli pitkä aika kipuilla.

Leikkauksen jälkeen töihin

Lopulta Hätälä pääsi leikkaukseen. Kivut lähtivät, vaikka perussairaudet, reuma ja kakkostyypin diabetes jäivät. Puolen vuoden kuluttua leikkauksesta Hätälä palaili töihin.

Työpaikalla käytiin työterveysneuvottelu työterveyshuollon, työnantajan ja Hätälän välillä. Mies ei enää pystynyt kiertämään kohteesta toiseen ja tekemään täyttä päivää, mutta toisaalta yhden kiinteistön hoitamisessa ei olisi töitä kokoaikaisesti.

Hänelle ehdotettiin siksi osatyökyvyttömyyseläkettä.

Ajatuksia piti järjestellä hetki

Hätälä tekisi siis osa-aikaisesti työtä ja olisi osa-aikaisesti eläkkeellä. Hetki piti järjestää ajatuksia.

̶  Vanhan ammattimiehen oli vaikea heti hyväksyä, että elämä muuttuu ja että koko homma muuttuu.

Työnantaja saa Hätälältä kuitenkin tunnustusta siinä, että työtehtäviä koetetaan järjestellä kunnon mukaan soveltuviksi.

̶  Palveluammatissa on myös tottunut siihen, että on joustettava. Jos pitäisin tiukasti kiinni menneestä, ei tästä mitään tulisi.

Ammattitaito on, vaikka terveys säröilisi

Nyt on ”uutta elämää” menossa neljäs vuosi, ja Hätälä viihtyy.

̶  Ihminen voi sairastua, mutta eihän ammattitaito mihinkään häviä. Olen tämän talon yleismiesjantunen. Kun jokin ei toimi tai epäillään, että ei toimi, minuun otetaan yhteyttä. Tunnen tämän rakennuksen.

Lonkka ei enää paljon rajoita, mutta tekemisissä on yhä syytä olla varovainen. Ei kiipeillä eikä kaatuilla. Jos lonkkaproteesi lähtisi irti…sitä ei tohdi ajatella.

Osatyökyvyttömyyseläke voisi sopia monelle

Myös pääluottamusmiehenä toimiva Yrjö Hätälä pitää järkevänä sitä, että työtehtäviä koetetaan järjestellä niin, että sairastunut ihminen pystyisi jatkamaan työssä.

Osatyökyvyttömyyseläke on hänestä hyvä vaihtoehto.

̶  Jos ihminen haluaa ja kykenee tekemään töitä, osaeläke on oikeasti suositeltava asia. Uskon, että tämä sopisi monelle

. ̶  Ainakin minulle on parempi vaihtoehto tehdä osapäivää kuin olla tekemättä mitään. Ja onhan tästä vähän taloudellistakin hyötyä.

Teksti ja kuva: Riitta Gullman

Osatyökyvyttömyyseläke – mikä, miten?

Osittainen työkyvyttömyyseläke voi olla ratkaisu, jos työkykysi on sairauden takia alentunut niin, että et enää pysty työskentelemään kokoaikaisesti, mutta työnteko osa-aikaisesti tai kevennetty työ onnistuisi.

Osatyökyvyttömyyseläke – lyhyesti osatk – on suuruudeltaan puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Voit hakea siitä ennakkopäätöstä jo silloin, kun olet vielä kokoaikatyössä. Tarvitset lääkäriltä lausunnon työkyvystäsi. Eläkkeen saannin ehtona on, että työkykysi on alentunut sairauden vuoksi vähintään 40 %.

Kun saat päätöksen, sinulla on 9 kuukautta aikaa sopia osa-aikatyöstä työnantajasi kanssa. Kun tulosi alenevat 60 %:iin entisestä ansiotasosta, eläke voi alkaa. Ansiorajat ovat henkilökohtaiset. Joka tapauksessa voit ansaita 737,45 euroa (2017) kuukaudessa ilman, että sillä on vaikutusta eläkkeeseen. Summa määritellään vuosittain.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttavat työuralta karttunut eläke ja laskennallinen eläke sairastumisesta vanhuuseläkeikään.

(Lähteet: Työeläke.fi ja Varma)

 Yrjö Hätälä ja Caverionin työhyvinvointipäällikkö Nina Sulonen keskustelevat työn ja osatyökyvyttömyyseläkkeen yhdistämisestä:

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi