Vastuullisen sijoittamisen kuusi trendiä

Vastuullisen sijoittamisen kuusi trendiä

27.11.2018
sijoitukset ja talous
ilmastonmuutos
Artikkeli

Yhteisvastuuverkosto FIBS ry ja Varma järjestivät marraskuussa vastuullisen sijoittamisen seminaarin, joka luotsasi sitä, mitä vastuullisuuden ympärillä parhaillaan tapahtuu. Eläkevakuuttajat ja -rahastot yhdessä finanssialan kanssa ovat isoina sijoittajina eturintamassa näyttämässä esimerkkiä, miten ilmastoasioihin voi vaikuttaa sijoittamalla.

Listasimme vastuulliseen sijoittamiseen liittyvät kuusi ajankohtaista trendiä.

1. Ilmastonmuutos on totta

Vielä viisi vuotta sitten oli tavallista, että yrityksissä ei ollut ilmastopoliittista ohjelmaa. Tästä on otettu iso askel eteenpäin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yrityksissä on sisäistetty ja tunnustettu. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti on lisännyt painetta, koska päästöjä tulee vähentää paljon odotettua nopeammin.

Jos yritys ei huomioi ilmastoriskejä, riskit voivat realisoitua huonoina sijoitustuottoina.

Yrityksillä on iso tarve ymmärtää ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Maailman talousfoorumin tekemään riskikartoituksen mukaan kaikki todennäköisimmät ja vaikutuksiltaan suurimmat globaalit riskit liittyvät ympäristöön.

Sijoittajat voivat vaikuttaa sijoituspäätöksillään pääomiin. Fossiilisista energialähteistä riippuvaisten yritysten on tulevaisuudessa yhä vaikeampi löytää sijoittajia, jotka uskovat niiden tulevaisuuteen, kun taas puhtaille energiamuodoille on syntymässä uusia bisnesmalleja.

"Jos yritys ei huomioi ilmastoriskejä, riskit voivat realisoitua huonoina sijoitustuottoina", Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela sanoo.

2. Vastuullisuus ei ole irrallinen osa liiketoimintaa

Yritysten suhtautuminen vastuullisuuteen on muuttunut merkittävästi: ennen yritysvastuu nähtiin pitkälti maineen ja brändin rakennusaineena, nyt sitä pidetään välttämättömänä toimintana yrityksen toiminnan jatkumiselle. Vastuullisuus kattaa monet teemat toiminnan kestävyydestä vastuunkantoon maapallosta ja yhteiskunnasta. 

Ne yritykset, jotka haluavat menestyä tulevaisuudessakin, integroivat vastuullisuuden osaksi liiketoimintaansa ja yrityksen strategiaa.

"Ei riitä, että vastuullisuus on irrallinen osa yrityksen liiketoiminnassa", Hanna Kaskela sanoo.

Tämä tarkoittaa, että vastuullisuuteen liitettyjä ESG-kriteerejä tarkastellaan yrityksen liiketoimintaan nähden. Kirjaimet ESG tulevat sanoista Environment, Society ja Governance, ja niillä tarkoitetaan liiketoiminnan vaikutusten arviointia ympäristön (E), yhteiskunnallisten ja sosiaalisten (G) sekä hallinnollisten tekijöiden kautta.

Varmassa ESG-kriteerien arviointi on otettu osaksi sijoituspäätöksentekoa.  Sijoittajaa kiinnostaa se, kuinka suuri osa sijoituskohteena olevan yrityksen käyttämästä sähköstä on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Sijoittajat seuraavat myös logistiikan päästöjä ja ympäristökuormitusta. Sähköyhtiölle merkityksellistä on taas esimerkiksi päästörajoitusten kehittyminen ja päästöoikeuksien hinnoittelu. 

"Sijoituskohteena olevilta yrityksiltä odotetaan suunnitelmia hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja myös arviota pienentämisen kustannusvaikutuksista. Jos yrityksellä ei ole suunnitelmaa päästöjen pienentämiseksi, se ei ole välttämättä sijoittajan kannalta houkuttelevin", Hanna Kaskela sanoo.

3. Finanssidatan merkitys yrityksen arvonmäärittäjänä vähenee

Finanssidatan kyky selittää yrityksen arvoa on laskenut selkeästi 50 vuodessa. Vielä 50 vuotta sitten yrityksen finanssidata, joissa keskeisiä lukuja ovat esimerkiksi voitot ja tase, selittivät 90 prosenttia liikearvosta, mutta tänä päivänä selitysarvo on 55 prosenttia.

Vertailun seminaarissa esittänyt SEB:n yrityspankin vastuullisuusjohtaja Jukka Honkaniemi uskoo, että uusia selittäviä tekijöitä ovat yrityksen toimintaan liittyvät aineettomat arvoerät, joihin kuuluvat myös ESG-kriteerit.

Jo nyt yritysten tasearvosta yhä isompi osa on siirtynyt tuotantolaitoksista ja koneista aineettomaan omaisuuteen, kuten brändiin, lisensseihin ja teknologisiin innovaatioihin. Vastuullisuudesta on tulossa seuraava iso trendi.

"Merkittävien yhteiskunnallisten ja ekologisten haasteiden ratkaisemiseen liittyvä osaaminen tulee olemaan seuraava iso tasearvon määrittäjä ja tässä vastuullisuudellakin on iso rooli", Demos Helsingin kestävän kehityksen asiantuntija Peter Lindström uskoo.

4. Vastuullisuusdata osaksi tilinpäätöstä 

PRI, ESG, TCFD - yritysvastuuraportointi on täynnä kummallisia kirjainyhdistelmiä, joiden merkitys aukeaa lähinnä aiheeseen vihkiytyneelle.

Vastuullisuuden arvioinnissa haasteena on ollut tähän asti ollut vertailukelpoisen datan puute. Euroopan unionin IFRS-tilinpäätöskäytännöt määrittävät, miten pörssiyrityksissä pitää kirjanpito tehdä, mutta vastuullisuudesta yritykset ovat raportoineet kukin omalla tavallaan. Se on vienyt vastuullisuudelta uskottavuutta.

Pitäisi muodostaa käsitykset erilaisista tulevaisuuden skenaarioista, että mitä tapahtuu, jos ilmasto lämpenee neljä astetta.

Viime aikoina on kuitenkin esitetty aloitteita raportoinnin yhtenäistämiseksi. Yksi tällainen aloite on Bloombergin perustajan Michael Bloombergin ja Englannin pankin pääjohtajan Mark Carneyn kehittämä TCFD-raportointikehikko. Se tulee sanoista Task Force on Climate-related Financial Disclosures.

Kehikko edellyttää ilmastoriskien taloudellista raportointia osana tilinpäätöstä. Arvioinnin kannalta oleellista on, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yrityksen taloudellisiin riskeihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin.  Näiden kahden näkökulman yhdistäminen on ollut haastavaa eikä ole onnistunut tähän mennessä kovin hyvin.

SEB:in Jukka Honkaniemen mukaan laskelmia tulisi tehdä eri skenaarioista.

"Pitäisi muodostaa käsitykset erilaisista tulevaisuuden skenaarioista, mitä tapahtuu, jos ilmasto lämpenee neljä astetta tai jos Euroopassa onnistutaan puristamaan päästöt ja päästään 1,5 asteen skenaarioon. Näillä on hyvin erilaisia vaikutuksia eri teollisuuden aloille. Keskiössä on se, miten yhtiöt ovat itse arvioineet riskit ja mahdollisuutensa ja osaavatko ne kommunikoida niistä", Honkaniemi sanoo.

5. Kuluttajat vaativat yrityksiltä muutosta - ennen regulaatiota

EU päätti marraskuussa kieltää kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten vanupuikkojen, aterimien ja mehupillien myynnin unionin alueella 2021 alkaen. Se tietää vaikeuksia mehupillivalmistajille, joiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Tulevaisuudessa pärjää yritys, joka pystyy ennakoimaan sitä, miten lainsäädäntö muuttaa niiden toimintaympäristöä.

"Oleellista on, miten yritys pystyy yhdessä lainsäädännönvalmistelun kanssa liikkumaan samaan suuntaan, ja mielellään sen edellä. Ne yritykset, jotka ovat valmistautuneet tuleviin muutoksiin, saavat kilpailuetua", Demos Helsingin Peter Lindström sanoo.

Suuntaa ei silti määritellä vain lainsäädännön kautta. Kuluttajat ja sidosryhmät vaativat yhä enemmän ja enemmän yrityksiltä vastuullisuuteen liittyviä aloitteita. Hyvin hoidettu yritysvastuutyö nostaa yrityksen arvostusta, tukee brändiä ja edistää työantajamielikuvaa.

6. Ilmasto-indeksi, vihreitä bondeja ja yhteisiä pelisääntöjä

Myös vastuulliseen sijoittamiseen liittyvän lainsäädäntö etenee. EU lanseerasi maaliskuussa kestävän rahoituksen tavoitteensa. Rahoitusta ja finanssimaailman regulaatiota ollaan integroimassa tiiviimmin kestävän kehityksen periaatteisiin.

"EU:n tavoite on käsitteiden harmonisointi. Tulevaisuudessa esimerkiksi sijoittajille lanseerattu ilmastoindeksi määrittelisi mitä vaaditaan yhtiöiltä, jotka ovat mukana tällaisessa indeksissä", Honkaniemi antaa esimerkin.

Sijoittajaa saa vaihtoehdoksi ihan uusiakin tuotteita, kuten vaikkapa vihreät joukkovelkakirjalainat. Niillä tarkoitetaan bondeja, jotka on suunnattu ympäristöinvestointien rahoitukseen. Toistaiseksi vihreä rahoitus kattaa murto-osan maailman velkarahoituksesta, mutta tämä markkina kasvaa nyt nopeammin kuin markkinat yleensä.

"Ruotsissa vihreiden bondien liikkellelasku ja sijoittajapuoli on ollut etukenossa, mutta myös Suomessa on tulossa tähän paljon uutta", Honkaniemi sanoo.

Marjut Tervola
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _vwo_code = (function () { var account_id = 65925, settings_tolerance = 2000, library_tolerance = 2500, use_existing_jquery = false, // DO NOT EDIT BELOW THIS LINE f = false, d = document; return { use_existing_jquery: function () { return use_existing_jquery; }, library_tolerance: function () { return library_tolerance; }, finish: function () { if (!f) { f = true; var a = d.getElementById('_vis_opt_path_hides'); if (a) a.parentNode.removeChild(a); } }, finished: function () { return f; }, load: function (a) { var b = d.createElement('script'); b.src = a; b.type = 'text/javascript'; b.innerText; b.onerror = function () { _vwo_code.finish(); }; d.getElementsByTagName('head')[0].appendChild(b); }, init: function () { settings_timer = setTimeout('_vwo_code.finish()', settings_tolerance); var a = d.createElement('style'), b = 'body{opacity:0 !important;filter:alpha(opacity=0) !important;background:none !important;}', h = d.getElementsByTagName('head')[0]; a.setAttribute('id', '_vis_opt_path_hides'); a.setAttribute('type', 'text/css'); if (a.styleSheet) a.styleSheet.cssText = b; else a.appendChild(d.createTextNode(b)); h.appendChild(a); this.load('//dev.visualwebsiteoptimizer.com/j.php?a=' + account_id + '&u=' + encodeURIComponent(d.URL) + '&r=' + Math.random()); return settings_timer; } }; }()); _vwo_settings_timer = _vwo_code.init(); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();