Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Opetusministeriön opetusneuvos Ulla Mäkeläinen.
Opetusministeriön opetusneuvos Ulla Mäkeläinen.

Intohimolla ja tekemisen palolla

10.6.2015

Korkeakoulujen rooli on nähdä kvartaalitalouden yli tulevaisuuteen, mutta vähenevien resurssien tilanteessa on oltava valmis muuttumaan ja kehittymään. Pelkkä hallinnon rakenteiden uudistaminen ei riitä.

Korkeakoulusektori on paljon vartijana. Jos haluamme, että maan talous kasvaa ja Suomeen syntyy lisää korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja, yliopistojen on nostettava tasoaan kilpailijamaita rivakammin.

– Globaali kilpailu on niin kovaa, että yliopistojemme on juostava nopeammin, jotta pysyisimme kisassa edes nykytasolla. Tekemiseen tarvitaan intohimoa ja paloa, sanoo opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetusministeriöstä. Mäkeläinen puhui Varman, UNIFI ry:n ja Syty ry:n yhdessä järjestämässä Akateemisen johtamisen foorumissa.

Epätoivoon ei Mäkeläisen mukaan ole kuitenkaan syytä. Meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä globaalisti.

Aktiivista yhteistyötä

Yliopistojemme suurin vahvuus ovat inhimilliset voimavarat. Henkilöstö on osaavaa, opiskelijoiden osaamisen lähtötaso on korkea ja opiskelupaikkakin irtoaa vain tiukan karsinnan kautta.

Lisäksi kansainvälisesti vertaillen yhteistyö akateemisen maailman sekä yritysten ja työelämän välillä on aktiivista. Se edistää osaltaan korkeatasoisten innovaatioiden syntyä ja auttaa hyödyntämään korkeakoulujen tuottamaa osaamista esimerkiksi työelämän uudistumisessa.

Mutta muutoksiakin tarvitaan, jotta nykyvahvuudet jalostuvat tuloksiksi.

Yliopistoilla on Mäkeläisen mukaan valta, vastuu ja mahdollisuudet menestykseen.

– Yliopistolain myötä yliopistot ovat hyvin autonomisia. Strateginen kehittämisen on lähdettävä sisältäpäin. Yksiköiden on pohdittava itse ja yhteistyössä toisten kanssa kunkin vahvuuksia. On osattava ja haluttava erikoistua aiempaa vahvemmin, tehtävä valintoja, Mäkeläinen sanoo.

Haasteena niukat resurssit

On selvää, että julkinen rahoitus ei ainakaan lisäänny korkeakoulusektorilla lähivuosina. Niukkenevien resurssien aikana laadukas johtaminen ja esimiestyö korostuvat. On oltava rohkeita, kannustavia ja kuuntelevia. Se takaa myös huippuyksiköiden muodostumisen. Pelkkä raha ei riitä.

– Koko yliopistosektorin ja yksittäisten tutkimusyksiköiden on oltava niin houkuttelevia, että ne vetävät puoleensa huippuosaajia. Yliopiston vaikuttavuus syntyy ihmisten tekemän työn kautta. Laadukkaalla korkeakoululla on myös paremmat mahdollisuudet monipuolistaa rahoituspohjaansa, Mäkeläinen sanoo.

Tarvitaan siis muutosta. Muutosten ajureita ovat Mäkeläisen mukaan koulutukseenkin vaikuttavat megatrendit ilmastonmuutoksesta digitaalisen palvelutalouden kehittymiseen, tiedon tuotannon ja saatavuuden globaaliin demokratisoitumiseen asti. 

Yksi yliopiston vahvuus on kyky katsoa ja ymmärtää horisontin taakse. Samaan ei kvartaalitaloudessa kyetä.

– Yliopistot ovat suunnannäyttäjiä. Siksi muutokseenkin on osattava suhtautua viisaudella. Erilaisten hallintohimmeleiden virtaviivaistaminen ei olekaan muutostyössä olennaisinta, vaan se tulos ja vaikuttavuus, mitä tutkimuksella ja opetuksella saadaan aikaan, Ulla Mäkeläinen sanoo.

Teksti: Leena Filpus
Kuva: Tuomas Kolehmainen

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi