Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

KPMG:n henkilöstöjohtaja Nina Gros.
KPMG:n henkilöstöjohtaja Nina Gros.

KPMG:n työkykyjohtaminen keskittyy yksilön hyvinvointiin

4.6.2015

Asiantuntijaorganisaatio KPMG:n työkykyjohtamisen tavoitteena on innostaa yksilöitä oman elämän johtamiseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

– Meidän ydintehtävämme on auttaa asiakkaitamme kohtaamaan toimintaympäristön haasteet ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Parempi asiakaspalvelu on näin ollen lopputulos, jota tavoittelemme kaikessa tekemisessä. Siksi se ohjaa hyvin vahvasti myös työkykytoimintaamme. Henkilöstömme tekee työtään erittäin sitoutuneesti ja asiakasorientoituneesti, joten kehitämme työkykyjohtamisen hankkeita tästäkin syystä paitsi yksilön, myös asiakashyödyn näkökulmasta, KPMG:n henkilöstöjohtaja Nina Gros taustoittaa.

Esimiestyö luuppiin

Työkykyjohtamista on kehitetty KPMG:llä suunnitelmallisesti.

– Työkyky ja työhyvinvointi syntyvät pitkälti siitä, miten toimimme, millainen toimintakulttuuri meillä on ja kuinka autamme työnantajana ihmisiä kehittymään työssään ja kokemaan onnistumisen elämyksiä. Keskeinen kysymys tässä yhtälössä on se, millä tavalla johdamme ihmisiä ja kuinka toimimme tiiminä. Niinpä tullessani taloon kolme vuotta sitten, lähdimme ensi töiksemme kehittämään lähiesimiestyötä. Esimiehet saivat yksilö-coachausta, heitä sparrattiin, heidän roolejaan tarkennettiin ja kehitystarpeensa kartoitettiin. Tarvekartoituksen perusteella järjestimme räätälöityjä esimieskoulutuksia, Gros kertoo.

Toiminta kohdennettiin yksilötasolle

KPMG:n kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö työskentelee hyvin tiiviisti asiakkuuksissa, joten seuraavaksi katse suunnattiin asiakastyöhön, mutta samanaikaisesti toimenpiteitä kohdennettiin myös yksilötasolle Body & Mind -konseptin avulla.

Body & Mind konseptissa on keskeistä itsestä huolehtiminen.

– Siinä lähestytään yksilön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti erilaisten teemojen, kuten unen, levon, liikunnan, ravitsemuksen, palautumisen, työssä kehittymisen ja aivojen ravitsemisen kautta. Halusimme nostaa esille käytännönläheisiä teemoja, joiden avulla yksilö voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Tavoitteena on myös antaa ihmisille ajattelemisen aihetta, mihin omassa elämässä kannattaa kiinnittää huomiota.

Teemaluentoja ja käytännön tekemistä

Teemoja on avattu henkilöstölle asiantuntijaluennoin, joihin kytkeytyy käytännön tekemistä.

– Eräällä luennolla kerrottiin esimerkiksi aivojen kehittymisestä ja Mindfulnessista. Samalla käynnisimme Mindfulness-ryhmän, joka kokoontui kerran viikossa. Seuraavaksi meillä on vuorossa luento lomalle laskeutumisesta. Siinä annamme käytännön vinkkejä, miten loma kannattaa suunnitella, miten siitä saa eniten irti ja miten varmistaa, että työt voi aloittaa loman jälkeen täysipainoisesti ilman tyhjäkäyntiä.

Luennot kaikkien ulottuvilla

Grosin mukaan luennot ovat olleet hyvin suosittuja.

– Osallistujamäärä on ollut hyvä työn hektisyydestä huolimatta. Olemme saaneet henkilöstöltä hyvää palautetta luentojen sisällöistä ja yksilölähtöisyydestä. Keväästä lähtien luentoja on voinut seurata videon välityksellä myös muista Suomen toimipisteistämme.

Sähköpöytiä ja sydänmittauksia

Luentojen lisäksi henkilöstön työkyvystä huolehditaan käytännön tasolla toki myös muutoin.

– Kannustamme eri tavoin henkilöstöämme liikkumaan ja vuosi sitten tarjosimme kaikille mahdollisuuden FirstBeat-mittaukseen, josta saa raportin palautumisesta ja stressitasosta. Nyt meillä on käynnissä toinen mittaus, johon osallistuu yli sata työntekijää. Mittaus on mielestäni oiva keino tarjota faktaperusteista tietoa palautumisesta ja stressitasosta. Ehkä se saa myös pohtimaan, mitä lomalta palattuaan voisi tehdä toisin.

Gros kertoo, että KPMG:n uusissa toimitiloissa on työpöytinä sähköpöydät.

– Seisaallaan työskentelyhän on tutkitusti terveellisempää istumatyöhön verrattuna, joten henkilöstöllä on nyt mahdollisuus säätää työskentelyasentokin terveyttä edistävään suuntaan.

Oikea suunta mittareidenkin valossa

Gros on iloinen siitä, että HR- ja työkykyjohtamisen saralla on kokonaisuutena edetty oikeaan suuntaan.

– Olen saanut vahvistavia viestejä henkilöstöltä, mutta myös mittareiden valossa näyttää hyvältä. Osallistuimme kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran Great place to work -tutkimukseen ja toisen mittauksen jälkeen tulimme suuryritysten sarjassa neljänneksi. HR-asioita tehdään siis myös vahvasti mittarit mielessä, sillä niiden kautta muutokset on huomattavasti helpompi todentaa.

Teksti: Commia/Mia Heiskanen
Kuva: KPMG

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi