Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Suomessa tarvitaan ajattelutavan muutosta, totesivat Varman Työkykyjohtamisen opintopolun paneelikeskustelijat, Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt ja asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen sekä Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko
Suomessa tarvitaan ajattelutavan muutosta, totesivat Varman Työkykyjohtamisen opintopolun paneelikeskustelijat, Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt ja asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen sekä Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko

Muutos on uusi musta

6.6.2016

Tulevaisuudessa vain muutos on varmaa. Työn tekemisen ja johtamisen rakenteet ja tavat muuttuvat. Ja muutos on kiihkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Tämä kävi selväksi Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keräsen johtamassa paneelissa Varman Työkykyjohtamisen opintopolku -tapahtumassa kesäkuun alussa. Muutoksen mahdollisuuden johtamisesta olivat keskustelemassa Varman pääekonomisti Katja Bjerstedtin ja Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkasen kanssa Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko.

Jarengon mukaan muutos on uusi musta: vääjäämättömästi toteutuva.

– Näin tulevaisuuteen kannattaa asennoitua, sillä muutos kiihtyy entisestään. Edessä on huikeaa teknologista kehitystä ja tekemisen tapoihin liittyvää muutosta. Seuraavien 5 – 10 vuoden aikana nähdään useita internetiin rinnastettavia mullistuksia. Tätä muutoksen vauhtia ja voimaa ei ole välttämättä ymmärretty, Jarenko sanoo.

Yhteiskunnan murros on ollut nopea. Vielä aivan äskettäin ihmiset kouluttautuivat ja menivät töihin soveltamaan osaamistaan. Tänä päivänä uusia asioita on opittava koko ajan lennosta ja osattava soveltaa saman tien.

– Tämä on pelottavaa etenkin suomalaisessa työelämän kulttuurissa, jossa korostetaan asiantuntijuutta ja osaamista.

Eri yritykset ovat kehityksen eri vaiheissa. Yhdessä yrityksessä tiimit ovat jo itseohjautuvia, päätöksenteko on valunut työntekijöille ja esimiesporras on niin ohut kuin vain mahdollista. Toisessa hierarkinen johtamistapa on edelleen vallalla. Silloin myös muutokseen on pitempi matka.

– Henkilöstön ikä ja asemakin vaikuttavat siihen, miten muutos kohdataan. Joillekin yritysfuusio on se suuri muutos aiempaan. Toisen mielestä muutosta on jo kerrakseen, kun it-laitteet tai -ohjelmistot muuttuvat. Jokaisessa yrityksessä on työkykyjohtamista kehitettävä yksilöllisesti, juuri sen yrityksen kontekstissa, Tanja Rokkanen sanoo.

Kansainvälistyminen tähtäimessä

Ekonomistina Katja Bjerstedt kaipaa Suomeen investointeja ja viennin kasvua. Niiden avulla talous kehittyy ja Suomi pääsisi kehityksen eturintamaan, johon koemme kuuluvamme.

– Meillä on paljon korkean tason osaamista, jolla olisi osaavissa käsissä myös vientimahdollisuuksia. Todellisuudessa varsin harva uusi yritys tavoittelee suoraan kansainvälistä menestystä. Johtuuko se sitten epäonnistumisen pelosta vai mistä, kun tällaista nälkää ei ole ollut. Toivottavasti tämä on muuttumassa uuden startup-rintaman myötä, Bjerstedt sanoo.

Panelistit olivatkin yhtä mieltä siitä, että Suomessa tarvitaan ajattelutavan muutosta. Meidän tulisi kannustaa entistä huomattavasti rohkeammin ihmisiä innovoimaan ja tuomaan hulluimpiakin kehitysideoita esiin työpaikoilla.

Ainakaan epäonnistumisen pelko ei saisi olla kivenä kengässä. Päinvastoin, epäonnistuminen tulisi nähdä jopa suotavana mahdollisuutena. Jos ei erehdy, ei voi korjata ja petrata.

Jarenko painotti myös ilon ja intohimon merkitystä. Hän toivoisi, että jokaisessa kehityskeskustelussa työntekijältä kysyttäisiin hänen motivaatioitaan. Sitä, mitkä asiat häntä innostavat ja minkälaisesta osaamisesta hän haaveilee.

Teksti: Leena Filpus
Kuvat: Juha Salminen

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi