Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

 Miksi naisia pitäisi olla yrityksissä puolet johtajina? Muuten puolet ihmisistä jää tärkeistä tehtävistä ulos. Naisilla on oma, erilainen näkökulma. Tasa-arvo on tärkeää myös yrityksen imagolle, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Pia Pakarinen.
Miksi naisia pitäisi olla yrityksissä puolet johtajina? Muuten puolet ihmisistä jää tärkeistä tehtävistä ulos. Naisilla on oma, erilainen näkökulma. Tasa-arvo on tärkeää myös yrityksen imagolle, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Pia Pakarinen.
Digitalisaatio on kolmatta teollista vallankumousta. Naisille vahvat alueet, esimerkiksi digitaalisesti tuotetut palvelut ovat tulevaisuuden juttu, uskoo Varman HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Katri Viippola.
Digitalisaatio on kolmatta teollista vallankumousta. Naisille vahvat alueet, esimerkiksi digitaalisesti tuotetut palvelut ovat tulevaisuuden juttu, uskoo Varman HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Katri Viippola.

Sukupolviloikka tuo esiin nuoret naisjohtajat

19.4.2016

Naisten pitää pyrkiä nykyistä aktiivisemmin myös toimitusjohtajiksi, jotta tasa-arvo edistyy yritysten toimivassa johdossa ja hallituksissa sekä muutenkin työelämässä.

Organisaatioiden hierarkioista tulee matalampia, ja yrittäjämäinen työote lisääntyy.

– Naisjohtajat ovat nykyistä tasavertaisempia miesten kanssa, eikä naisjohtajuus ole poikkeus, toteaa Varman HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Katri Viippola.

Työelämän muutoksen ohella myös arvostukset muuttuvat. Digitalisaation muuttaessa työn tekemistä johtajaroolien rinnalle tulee tasaveroisesti asiantuntijuuden suurempi arvostus. Viippolan mukaan nuoremmat sukupolvet korostavat työn merkityksellisyyttä ja odottavat vastuullisuutta työnantajiltaan.

Naisia toimitusjohtajiksi

Iso askel tasa-arvoon ja naisten suurempaan osuuteen yritysten hallituksissa otettaisiin, jos naisia nousisi aikaisempaa enemmän toimitusjohtajiksi. Tätä korostaa Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtajan Pia Pakarinen.

– Nykyisin aika harvoilla naisilla on toimitusjohtajatausta. Tämä asia lähtee myös naisista itsestään. Teollisuus on ollut insinöörivetoista ja siitä tulee näin perinteistä miesten aluetta.

– Naisilla on johtamiskokemusta, mutta se on tavallisesti tukitoimintojen, kuten henkilöstöhallinnon ja viestinnän alueilla. Näissä naiset ovat hyviä, mutta hallitustehtäviin haetaan usein henkilöitä, joilla on kokemusta liiketoimintajohdosta, Pakarinen sanoo.

Pörssiyhtiöissä on viime vuosina nähty naisjohtajien määrän merkittävä kasvu. Esimerkiksi vuonna 2015 naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa oli noussut 30 prosenttiin. Se on EU:n huipputasoa.

Kehitystä on vauhdittanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka on suosittanut vuodesta 2008 lähtien kummankin sukupuolen edustusta pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Esikuvia yhä enemmän

Esikuvia löytyy yhä enemmän, vaikkapa omasta perheestä. Molemmilla naisjohtajilla, Viippolalla ja Pakarisella on omat tyttäret, joille ovat mallina ja toisaalta, joiden koulunkäyntiä he seuraavat.

– 11-vuotias tytär elää täysin erilaista kouluelämää kuin minä itse aikanaan. He oppivat yhteistyötä tekemällä projekteja ja opettelevat robotisaatiota, Viippola sanoo.

Pakarinen ottaa oman äitinsä esimerkkinä. 1960-luvulla naisjohtajuus oli harvinaista, mutta äiti antoi mallin itsenäisenä naisena ja opettajana.

Etsi mentori!

Jotta työelämän lasikatto - näkymätön naisten nousua johtotehtäviin estävä raja - murtuisi, tarvitaan asenteiden ja esikuvien lisäksi konkreettisempaa. Johtajaksi tähtäävän naisen mentori voi olla kiinnostava nais- tai miesjohtaja, joka on kohteensa ihailun arvoinen.

Viippolan mukaan moni saattaa tuntea vaikeutta pyytää mentoriksi tällaista esikuvaa. Hän kuitenkin kannustaa lähestymään toivementoria rohkeasti. Todistettavasti moni johtaja on halukas mentoroimaan kehityshaluisia asiantuntijoita ja johtajia.

Mentorit on koettu hyödyllisiksi. Heillä on ulkopuolisen osaajan näkökulma. Moni mentoroitava on löytänyt itsestään uusia mahdollisuuksia, kun näkökulmaa ei kapeuta oma subjektiivisuus.

Katse peiliin

Usein sanotaan, että naiset ovat itse esteenä omalle uranousulleen. Kodilla ja koululla on iso merkitys, mutta myös sillä vaiheella, kun uralla tehdään valintoja.

– Moni nainen on pedantti. Työpaikkaa ei haeta, ellei täytetä työnantajien kaikkia toivomuksia. Miehet ovat paljon väljempiä tässä suhteessa. Kympin tytön syndrooma on pahaksi.

– Kannattaa opetella delegoimaan ja noudattaa sitä myös kotioloissa. Tasan jaetut kotityöt ja tarvittaessa ulkopuolisen kotiavun käyttö tekevät arjen sujuviksi, Pakarinen sanoo.


Teksti: Tiina Huokuna
Kuvat: Junnu Lusa ja Varma

Naisjohtajuuskysymyksiä käsitellään Varmassa pidettävässä Johtajuuden naiskamarissa 19.4.

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi