Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Tuore selvitys: Suomalaisten työkykyennuste kohentunut − suurin haaste työkyvylle on työn kuormittavuus

27.3.2014

Suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut selvästi. Työkykyennusteensa epävarmaksi arvioivien osuus on pienentynyt 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 ja oli vuonna 2013 8,2 %. Selkeimmin riski jäädä työkyvyttömäksi on pienentynyt 55−59-vuotiaiden keskuudessa. Työkykyriskiin vaikuttavat eniten työhön liittyvät tekijät. Terveyskäyttäytyminen on kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Tiedot ilmenevät työeläkeyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy:n tekemästä Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksestä, joka pohjautuu lähes 101 000 työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan.

− Pitkään jatkunut vaikea taloustilanne ei näyttäisi heikentäneen suomalaisen työntekijän hyvinvointia, mutta stressi ja uniongelmat ovat lisääntyneet, kertoo Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen.

Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, kuten työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa.

− Koska ongelmat ovat työpaikkakohtaisia, myös ratkaisujen täytyy löytyä yrityksissä ja työkykyjohtamisen kytkeytyä osaksi yrityksen strategiaa. Työn tekemisen ja asetettujen tavoitteiden pitää olla selkeitä ja johtamisen oikeudenmukaista. Kun työkykyjohtamisen perusta on kunnossa, voidaan saada tuloksia vaikuttamalla työkyvyttömyyteen johtaviin syihin, Tanja Rokkanen korostaa.

Myönteinen kehitys työkyvyssä näkyy myös nuorten ikäryhmässä.

− Nuorten työkyvyn uhka näyttää pienentyneen vuoden 2009 tilanteesta, ja myös heidän tulevaisuuden näkymänsä ovat parantuneet. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli 30−49-vuotiailla, kertoo Odumin asiantuntijalääkäri Riikka Mattila.

Pitkät poissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkettä

Pitkät, yli kymmenen päivän poissaolot ovat vähentyneet erityisesti korkean työkyvyttömyysriskin ryhmässä. Lyhyitä poissaoloja on paljon kaikissa ikäryhmissä, ja ne vähenevät iän myötä.

− Pitkiä poissaoloja on enemmän korkean työkyvyttömyysriskin ryhmään kuuluvilla, ja ne ennustavat työkyvyttömyyseläkettä. Lyhyet poissaolot korreloivat sen sijaan työilmapiirin ja -kulttuurin kanssa. Erityisesti lyhyisiin poissaoloihin voidaan vaikuttaa parhaiten pureutumalla työpaikan toimintakulttuuriin, kertoo Tanja Rokkanen.

Työkykyjohtamisella voidaan saada merkittäviä säästöjä yrityksen sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksissa. Myös lisääntynyt työn sujuvuus ja tuottavuus tuovat säästöjä. Jos tässä aineistossa tapahtunut työkyvyttömyysriskin aleneminen vähentäisi suoraan alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä, laskennallinen säästö pelkästään eläkekustannuksina olisi 110 miljoonaa euroa vuodessa.

Terveelliset elämäntavat tukevat hyvää työkykyä

Terveyskäyttäytymisessä on selkeää kehitystä parempaan: tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja nuortenkin alkoholinkäyttö on vähentynyt ja lähenee muiden ikäryhmien kulutusta.

Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa, on vähentynyt. Liikkumattomuus on yleisintä korkean työkyvyttömyysriskin ryhmässä ja nuorten ikäryhmässä. Tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin liittyvä alentunut toimintakyky selittää korkeaa työkyvyttömyyden riskiä.

− Hyvän työkyvyn ylläpidossa myös jokaisella yksilöllä on vastuu omasta hyvinvoinnistaan − niin henkisen kuin fyysisenkin jaksamisen kannalta, Riikka Mattila muistuttaa.


Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten työntekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn uhkan syitä sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ja työeläkeyhtiö Varma ovat selvittäneet suomalaisen työntekijän työhyvinvointia vuosina 2009, 2011 ja 2013. Aineisto koostuu yhteensä lähes 101 000 työhyvinvointikyselyn vastauksesta, ja tietoja on kerätty vuodesta 2005 lähtien. Aineistot on kerätty valtakunnallisesti, ja ne sisältävät vastauksia seuraavilta toimialoilta: pankit ja rahoitus, vakuutus ja sijoitus, metalli- ja kemianteollisuus, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, tietoliikenne ja elektroniikka sekä julkinen sektori.

Lisätietoja:
Tutkimuksen tuloksista, otoksesta ja menetelmistä:
asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, Odum, puh. 044 792 3409, riikka.mattila(at)odum.fi

Varman työkykyjohtamisen palvelut:
asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma, puh. 050 311 5151, tanja.rokkanen(at)varma.fi

Työeläkekuntoutus ja työkyvyttömyyseläkkeet:
ylilääkäri Jukka Kivekäs, Varma, puh. 040 487 4225, jukka.kivekas(at)varma.fi

Odum Terveysjärjestelmästä:
toimitusjohtaja Jukka Suovanen, Odum, puh. 041 5251 725, jukka.suovanen(at)odum.fi

Muut tiedustelut:
viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, Varma, puh. 050 300 7980, leena.rantasalo(at)varma.fi

Liitteet:
Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali ja raportti löytyvät Varman ja Odumin verkkosivuilta osoitteista:

Jukka Kivekkään esitys
Riikka Mattilan esitys
Tanja Rokkasen esitys
Odumin raportti
www.odum.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla lähes 870 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli vuoden 2013 lopussa 37,7 miljardia euroa.

ODUM on markkinoiden johtava terveysjärjestelmän kehittäjä ja toimittaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum Terveysjärjestelmä mahdollistaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskien hallinnan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön terveyden edistäminen voidaan toteuttaa nyt myös automatisoidusti. ODUM Terveysjärjestelmällä arvioidaan vuosittain yli 50.000 työntekijän terveys- ja työkykyriskejä.

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi