Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Talouden Nobel-palkittu Phelps: Liika sääntely tappaa kekseliäisyyden

23.5.2014

Miksi Euroopan ja Yhdysvaltojen kukoistava kehitys alkoi hiipua 1960-luvulla? Mihin ovat hävinneet hyvinvointia luovat innovaatiot ja dynaamisuus?

– Liialliseen holhoukseen, korporatismiin ja kvartaalitalouteen. Tästä syystä nykyinen länsimainen yhteiskunta ei enää yllä siihen, mitä se parhaimmillaan on ollut, vastaa Nobel-palkittu professori Edmund Phelps.

Vuoden 2006 taloustieteen nobelisti Edmund Phelps puhui Varman ja Filosofian Akatemian järjestämässä Mass Flourishing Finland -seminaarissa Helsingin Salmisaaressa 22.5.2014.

Phelpsin mukaan innovatiivinen ajattelu ja henkilökohtainen kasvu olivat osa myöhäisrenessanssin moderneja arvoja. Laajamittainen yritteliäisyys puhkesi kukkaan 1800-luvulla, kun lainsäädäntö takasi omistusoikeuden ja sopimusvapauden kaltaiset taloudellisen toiminnan perusedellytykset. Markkinoille alkoi tulvia uusia elämää helpottavia keksintöjä, joita ihmiset innoissaan kokeilivat. Tämä jatkui 1960-luvun puoliväliin asti.

Sen jälkeisistä keksinnöistä on Phelpsin mukaan mainitsemisen arvoista vain internet.

Edmund Phelps

Tärkeintä on halu saada aikaan uutta

Uuden luominen edellyttää ihmiseltä sekä osaamista ja tietoa että oikeita ominaisuuksia. Niistä tärkeimpiä ovat kyky kyseenalaistaa ja kyky kestää epävarmuutta ja pettymyksiä. Jotkut saavat tyydytystä nähdessään oman keksintönsä toiminnassa. Toiset taas haluavat todistaa menestyvänsä.

– Tärkeintä on kuitenkin polttava halu saada aikaan jotain uutta. Tämä halu meiltä on viime vuosikymmenien aikana kadonnut, Phelps väittää.

Siinä missä 1900-luvun puolivälin työpaikat kannustivat keksimään uutta ja kokeilemaan, tämän päivän työpaikat kannustavat toimimaan tiukasti ennalta määrättyjen mallien mukaan. Työn mielekkyys on kadonnut.

Pahinta on liika suojelu

Phelps näkee nykyisessä talouspolitiikassa lukuisia valuvikoja. Kvartaalitalous on esimerkki yritysmaailman korruptoituneisuudesta. Kun toimitusjohtajan on saatava osakekurssi nousuun oman sopimuskautensa aikana, ei innovointi kannata. Tulokset näkyisivät liian myöhään.

Pahinta on kuitenkin valtion harrastama sosiaalinen suojelu, jonka yksi ilmentymä on liiallinen sääntely. Turha sääntely nostaa kustannuksia ja tylsistyttää niin koulut kuin yrityksetkin. Kaunis tavoite on, ettei ketään vahingoiteta, mutta näin meidät opetetaan karttamaan riskejä. Ja ilman riskinottohalua ei synny innovaatioita.

Samaan suuntaan kehitystä ohjaa korporatismi, jolla pyritään välttämään epäjärjestystä ja kilpailua.

– Mutta onko harmonia edes tavoiteltava tila? Phelps kysyy.

Pois tallatulta polulta

Phelps peräänkuuluttaa innostavia työpaikkoja, jotka kannustavat kokeiluihin. Kukoistava yhteiskunta tarjoaa paitsi taloudellista hyvinvointia, myös mahdollisuuden uusiin kokemuksiin niin töissä kuin arjessakin.

Meidän jokaisen pitäisi myös löytää itsestämme seikkailija ja kokeilija, joka katsoo maailmaa uteliaasti eikä tyydy tallustelemaan tasaisinta polkua pitkin.

Miten kasvaa pienestä suureksi?

Varman toimitusjohtaja Risto Murto pohti tilaisuudessa Suomen tarinaa viime vuosikymmeninä. Suomi onnistui itsenäistymisen jälkeen ottamaan Ruotsin kiinni elintasossa ja tuottavuudessa. Meillä kukoistus ei pysähtynyt 1960-luvulle vaan pikemminkin päinvastoin. Talouskehitystä auttoivat muun muassa investoinnit yliopistokoulutukseen 1960-luvulta alkaen. Koulutus lisäsi kykyämme innovoida ja omaksua uusia toimintatapoja.

Risto Murto

Katso Mass Flourishing Finland -seminaaritaltiointi.

Mass Flourishing Finland -tilaisuuden järjestäjiä olivat Varman ja Filosofian Akatemian lisäksi Fujitsu, Tekes ja Sitra.

Teksti: Katri Isotalo

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi