Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista on julkaistu suositus, joka on suunnattu lääkäreille sekä soveltuvin osin myös muille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kokoama asiantuntijaryhmä. Varman ylilääkäri Jan Schugk on mukana ryhmässä.
Sairauspoissaolo on osa potilaan hoitoa, mutta samalla myös osa sosiaaliturvaa. Sairauksien hoito perustuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön tai kokemuksen kerryttämään tietoon. Sairauspoissaolojen osalta tällaista näyttöä on kuitenkin hyvin niukasti.
- Sairauspoissaolon tarpeen arviointi onkin perustunut pitkälti vakiintuneisiin käytäntöihin eikä tutkimustietoon siitä, millainen määrä sairauspoissaoloa on vähintään tarpeen toipumisen turvaamiseksi tai toisaalta millainen määrä sairauspoissaoloa on vastaavasti haitaksi toipumiselle, Jan Schugk sanoo.
Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa ei myöskään ole riittävästi otettu huomioon työstä ja muista yksilöllisistä tekijöistä johtuvia eroja poissaolon kestossa, kuten ei myöskään työpaikan mahdollisuuksia sopeuttaa työtä muuttuneeseen työkykyyn ja näin tukea varhaisempaa työhön paluuta.
- Etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, pitkittyvissä kiputiloissa sekä mielenterveyden häiriöissä tuettu työhön paluu on usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista.
Tavoitteena edistää toipumista sekä terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista käyttämällä sairauspoissaoloja tarkoituksenmukaisesti
Suosituksen tavoitteena on edistää potilaiden toipumista sekä terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista käyttämällä sairauspoissaoloja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on myös yhtenäistää sairauspoissaolotarpeen arvioinnin käytäntöjä niin, ettei arvioissa potilaan sairauksien vaikutuksesta heidän työkykyynsä olisi perusteetonta arvioivasta asiantuntijasta riippuvaa vaihtelua.
- Työterveyshuollon roolia erityisesti pitkien sairauspoissaolojen arvioinnissa halutaan vahvistaa, koska työterveyshuollolla on asiantuntemusta sekä työn yksilöllisestä sisällöstä, että työpaikan mahdollisuudesta mukauttaa työtä sairauden tai vamman alentamaan työkykyyn. Pidemmissä sairauspoissaolotarpeissa on tärkeää laatia jo alkuvaiheessa työhönpaluusuunnitelma yhdessä potilaan kanssa, Schugk kertoo.
Suosituksessa ei oteta kantaa sairauspoissaolotarpeen arviointiin yksittäisten sairauksien tai vammojen kohdalla, vaan keskitytään arvioinnin yleisiin periaatteisiin.
Varman ylilääkäri Jan Schugk oli mukana asiantuntijaryhmässä, joka laati suosituksen sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista.
Lisätietoa
Sairauspoissaolon tarpeen arviointi -suositus Käypä hoito -sivustolla.