Tekemättömän työn kustannukset ovat edelleen suuria

Työhyvinvointia parantamalla koko yhteiskunnassa voitaisiin saavuttaa jopa 1,5 miljardin euron säästöt. Kustannusten hallinnassa kaikkien toimijoiden työpanos ja aktiivinen toiminta on tärkeää. Tämän vuoksi Varma osallistuu vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaukseen.

Tekemätön työ maksoi viime vuonna Tekemättömän työn vuosikatsauksessa analysoiduille suuryrityksille keskimäärin 6,13 prosenttia palkkasummasta. Työterveyteen ne käyttivät noin 0,7 prosenttia palkkasummastaan. Kun tulokset suhteutetaan koko yksityiseen sektoriin, maksoi tekemätön työ suomalaisyrityksille 3,6 miljardin euroa.

Tekemätön työ tarkoittaa työtä, joka jää tekemättä työntekijän sairauspoissaolon vuoksi. Vuosikatsauksessa tekemättömän työn hintaan on laskettu kaikki työnantajamaksut ja suorat kustannukset: sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset, työtapaturmavakuutusmaksut, työkyvyttömyyseläkemaksut ja työterveyshuollon kustannukset Kela-vähennyksen jälkeen.

”On tärkeää ymmärtää, että vaikka sairauspoissaoloista tulee aina muodostumaan kustannuksia, pystytään tekemätöntä työtä vähentämään merkittävästi. Työkyvyn kehittämisellä on koko Suomen kansantalouden mittakaavassa iso vaikutus. Tuloksia syntyy pitkäjänteisellä työkyvyn johtamisella, työelämän kehittämisellä ja terveiden työpaikkojen rakentamisella. Tällä on suuri vaikutus myös yksittäisen työntekijän elämään”, Terveystalon työterveyden liiketoimintajohtaja Jens Jensen sanoo.

Yrityksillä vähemmän poissaoloja kuin julkisella sektorilla


Terveystalo on seurannut tekemättömän työn kustannuksia yrityksissä jo 11 vuoden ajan. Tämänvuotisessa tutkimusaineistossa on mukana 45 suuryritystä, ja data kattaa 41 800 henkilötyövuotta. Tiedot on kerätty Terveystalon kustannusanalyysityökalulla.

Terveystalon analysoimissa yrityksissä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kaikista työterveysmenoista on kasvanut yhdessätoista vuodessa noin 40 prosentista noin 50 prosenttiin. Samaan aikaan näiden yritysten tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet keskimäärin 400 euroa henkilötyövuotta kohti. Jos kaikki suomalaiset yritykset ja julkiset työnantajat pääsisivät samaan, säästöä syntyisi peräti 1,5 miljardia vuodessa. Summa on viisinkertainen julkisiin työvoimapalveluihin valtion ensi vuoden budjetissa varattuihin varoihin verrattuna.

”Parhaisiin tuloksiin ovat päässeet yritykset, jotka vaalivat ihmisten työkykyä arjessa päivittäin. Kokemuksemme mukaan työntekijäpainotteisilla aloilla kustannuksia voidaan ennaltaehkäisevin toimenpitein laskea vähän yli 2 000 euroon per henkilötyövuosi ja toimihenkilöpainotteisessa työssä hieman alle 2 000 euroon henkilötyövuotta kohti”, Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö sanoo.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden suhteellisen osuuden kasvu pienentää eläkemenoja

Työntekijöillä on koko tarkastelujakson ajan ollut enemmän poissaoloja kuin toimihenkilöillä. Ero on kuitenkin kaventunut huomattavasti viimeisten kahden vuoden aikana. Tekemättömän työn vuosikatsauksen mukaan yhä useammassa työntekijävaltaisissa organisaatioissa on siirrytty lyhyissä, enintään kolmen päivän pituisissa poissaoloissa työntekijän omaan ilmoitukseen perustuviin sairauslomiin.

”Usein yrityksissä pelätään aluksi, että omailmoituksista seuraa sairauspoissaoloissa villin lännen meininki, mutta sitten poissaolot lähtevätkin laskuun. Kun työntekijä ja lähiesimies sopivat lyhyestä sairauspoissaolosta keskenään, poissaolot vähenevät”, Maaret Helintö sanoo.
Tekemättömän työn vuosikatsaus kertoo myös, että yhä useampi työntekijä jää osatyökyvyttömyyseläkkeelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta, joten kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkemenojen suuruuteen.

”Osatyökyvyttömyyseläkkeessä on monia muitakin hyviä puolia. Yritykselle on arvokasta, että osatyökyvyttömän henkilön tietotaito ja osaaminen ovat edelleen organisaation käytössä. Työntekijälle karttuu eläkettä myös osa-aikatyöstä, ja työelämässä pysyminen on useimmille monella tapaa hyvinvointia ylläpitävä tekijä”, Maaret Helintö sanoo.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä