Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Eläkeuudistus turvaa tulevaisuutta ja tasapuolisuutta

5.11.2015

Vuoden 2017 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen keskeinen tavoite on työurien pidentyminen. Työurien pidentymistä tarvitaan huoltosuhteen, työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen sekä julkisen talouden tasapainon vuoksi. Elinajanodote on kasvanut arvioita nopeammin ja kasvun odotetaan jatkuvan, joten osa lisävuosista tulisi käyttää työntekoon.

Eläkeuudistukseen valmistaudutaan Varmassa ja koko työeläkealalla täyttä vauhtia. Uudistuksessa on kyse kestävyysvajeen pienentämisestä työuria pidentämällä sekä riittävän eläketason ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamisesta.

– Eläkkeiden karttuminen ja laskenta muuttuu, eläkelajeissa tapahtuu muutoksia ja eläkeiät muuttuvat.Uudistus tehdään, jotta eläkejärjestelmä pysyy elinajan pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä. Suomalainen eläketurva on erittäin kattava ja kaikki sen kantavat elementit ovat edelleen olemassa eläkeuudistuksen jälkeen. Myös mahdollisuus joustavaan eläkkeelle jäämiseen säilyy nykyisen osa-aikaeläkkeen korvautuessa osittaisella vanhuuseläkkeellä, kertoo eläkejohtaja Jyrki Rasi.

Yrittäjän oikeasta työtulosta huolehtiminen kannattaa

Uudistus koskee pääasiassa yksityisalojen työntekijän eläkelakia (TyEL). Muutokset heijastuvat kuitenkin myös muihin eläkelakeihin, kuten yrittäjän eläkelakiin (YEL). Eläkekarttumien osalta uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä.

Palkansaajalle eläkettä karttuu jatkossa koko palkasta, eli palkansaajien työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. Yrittäjälle karttuu eläkettä maksettujen YEL-maksujen mukaan samalla tavalla kuin tähänkin asti. YEL-työtulon tulee vastata vähintään sitä palkkaa, mikä maksettaisiin yrittäjän työtä tekemään palkatulle työntekijälle.

– Yrittäjän on hyvin tärkeää mitoittaa työtulonsa oikein, koska yrittäjän eläketurva ja iso osa muusta sosiaaliturvasta määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Työtulosta huolehtiminen kannattaa, sillä rahoille saa vastinetta. Pieni työtulo tarkoittaa pientä eläkettä. Se voi myös rajata yrittäjän ammatillisen kuntoutuksen ulkopuolelle, Rasi muistuttaa.

Nuorempien ikäluokkien taakkaa helpotetaan

Eläkeuudistuksen keskeinen tavoite on työurien pidentyminen. Työurien pidentymistä tarvitaan huoltosuhteen, työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen sekä julkisen talouden tasapainon vuoksi. Elinajanodote on kasvanut arvioita nopeammin ja kasvun odotetaan jatkuvan, joten osa lisävuosista tulisi käyttää työntekoon.

Eläkeuudistuksella nostetaankin vähitellen vanhuuseläkkeen alaikärajaa, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikää nostetaan. He voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta.

Vuoden 2025 jälkeen eläkeikään alkaa vaikuttaa elinajanodotteen nousu. Eläkeiän noston tarvetta arvioidaan viiden vuoden välein. Näin ensimmäinen mahdollinen korotus on vuonna 2030, ja se voi olla enintään 2 kuukautta.

– Nuorison näkökulmasta merkittävää on, että työurien pidentymisen myötä eläkkeet nousevat, Rasi kertoo.

Eläkettä myös karttuu jatkossa jo 17 vuoden iästä lähtien. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden kuukausieläkkeitä kasvattaa myös elinaikakertoimen lieventyminen. Eläkkeet nousevat sitä enemmän, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse.

Lisätietoa antavat:
Eläkejohtaja Jyrki Rasi, puh. 010 244 4728
Viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, puh. 050 300 7980

Aiheeseen liittyvää:
Varma.fi > Eläkeuudistus
Varma.fi > Eläkelaskuri
Eläketurvakeskuksen Eläkeuudistus-sivusto

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi