Työkyvyttömyyseläke
Jos työntekijän sairaus kestää pitempään
Työntekijän sairastuessa Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 päivältä eli noin vuoden ajalta.
Työnantajan on ilmoitettava sairaudesta kuukauden kuluessa työterveyshuoltoon. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä, työntekijä tarvitsee työterveyshuollon lausunnon työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista, jotta sairauspäivärahan maksaminen voi jatkua. Kun päivärahaa on maksettu 150 päivää, Kela vahvistaa sairauspäivärahan ns. ensisijaisuusajan ja tiedottaa työntekijälle kuntoutus- ja eläkevaihtoehdoista.
Eläkkeen hakeminen
Työntekijä täyttää eläkehakemuksen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto.
Täysi työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki
Sairauspäivärahan jälkeen täysi työkyvyttömyyseläke on mahdollinen, jos työkyky on alentunut vähintään 3/5:lla.
Eläke koostuu työuran ajalta karttuneesta eläkkeestä sekä yleensä myös ns. tulevan ajan eläkkeestä, joka lasketaan sairastumisesta vanhuuseläkeikään.
Osatyökyvyttömyyseläkkeestä työntekijä voi hakea ennakkopäätöstä vielä ollessaan kokoaikatyössä. Osatyökyvyttömyyseläke tulee kysymyksen, jos työkyky on alentunut 2/5:lla. Määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke myönnetään kuntoutustukena. Kuntoutustuki on määräaikainen täysi tai osaeläke.
Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. 60 vuotta täyttäneen kohdalla painotetaan kuitenkin työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.
Kuntoutus on ensisijaista
Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet selvitetään aina ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeestä tehdään päätös. Työntekijä voi siis saada päätöksen, että hänellä on oikeus kuntoutukseen, vaikka olisikin hakenut työkyvyttömyyseläkettä.
Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita 40 % eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasostaan, osaeläkkeen saaja 60 %. Kaikki työkyvyttömyyseläkettä saavat saavat kuitenkin ansaita 837,59 euroa kuukaudessa.
Työntekijän pitää huolehtia, että ansaintaraja ei ylity. Henkilökohtainen ansaintaraja ilmoitetaan eläkepäätöksessä, jonka työntekijä saa. Työntekijä voi myös tarkistaa ansaintarajansa Varman asiointipalvellussa.
Vaikutus suurimpien työnantajien työeläkemaksuun
Kustannuksia voi tulla vain toistaiseksi myönnetyistä täysistä ja osaeläkkeistä. Kuntoutustuet, ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavat kuntoutusrahat tai työuraeläkkeet eivät vaikuta työeläkemaksuun.
Pysyvistä työkyvyttömyyseläkkeistä voi tulla lisäkustannuksia suurimmille työnantajille, jos työntekijöille on myönnetty keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä. Jos yrityksen vuoden 2019 palkkasumma ylittää vuoden 2021 omavastuurajan 2 125 500 euroa, yritykselle lasketaan työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokka. Mitä suurempi työnantajan palkkasumma on, sitä suurempi merkitys maksuluokalla on työnantajan vakuutusmaksuun. Jos työkyvyttömyyseläkkeitä ei ole myönnetty ollenkaan tai niiden määrä on vähäinen, maksuluokka voi vaikuttaa suuren työnantajan vakuutusmaksuun alentavasti.
Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeistä esitteestämme (pdf)
Työntekijä jää eläkkeelle - mitä työnantajan on hyvä tietää (pdf)
Tarkempaa tietoa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta henkilöasiakkaan verkkosivuilla
Blogikirjoitus työkyvyttömyyden erilaisista määritelmistä