Siirry sisältöön
Työvuosiin verrattuna niukempi taloudellinen pelivara voi yllättää tuoreen eläkeläisen. Pientä eläkettä saavat ovat Suomessa tiukoilla, toteavat entinen Eläkeliiton puheenjohtaja ja muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Eeva Kuuskoski ja Eläketurvakeskuksen entinen johtaja, professori Hannu Uusitalo.
Työvuosiin verrattuna niukempi taloudellinen pelivara voi yllättää tuoreen eläkeläisen. Pientä eläkettä saavat ovat Suomessa tiukoilla, toteavat entinen Eläkeliiton puheenjohtaja ja muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Eeva Kuuskoski ja Eläketurvakeskuksen entinen johtaja, professori Hannu Uusitalo.
Eläketurva
eläketurva
21.12.2018

Köyhyys kolkuttaa monen eläkeläisen ovella

Kansainvälisten tilastojen valossa eläkeläisten hyvinvointi on Suomessa hyvällä tolalla. Silti joka kolmannen eläkeläisen tulot riittävät vain välttämättömimpiin menoihin. Terveyden pettäessä murenee usein myös oma talous.

Eläkeläisten arjesta ja toimeentulosta piirtyy yleisönpalstojen ja kansanradioiden perusteella varsin synkkä kuva. Entistä isompi joukko ikääntyvistä tuntuu kitkuttelevan toimeentulo- ja köyhyysrajan tuntumassa säästäen likipitäen kaikesta mahdollisesta – jopa lääkkeistä ja ruuasta.

EU-tilastojen ja kyselytutkimusten perusteella suomalaiseläkeläisten tilanne on kuitenkin huomattavasti valoisampi. Toimeentulo-ongelmia kokevien yli 65-vuotiaiden osuus on Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin EU:n pienimpiä. Myös tämän väestönosan taloudellinen asema on EU-maiden keskitasoa parempi.

Elaketurva_elakelaiskoyhyys_Koyhyys--ja-syrjaytymisriski-korjattu.jpg

Eläketurvakeskuksen tutkimusten ja tilastojen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kohentunut tasaisesti vuosikymmenten saatossa. Samalla keskieläke, tulot, kulutus ja varallisuus ovat kasvaneet.

Myös eläkeläisten asema verrattuna palkansaajiin on pysynyt vakaana, ja pienituloisia on likipitäen saman verran kuin väestössä keskimäärin. Suurin pienituloisten ryhmä ovat alle 55-vuotiaat ja yksin asuvat eläkeläiset.

Lähes puolella on talousmurheita

Tutkimusten perusteella kaikilla eläkeläisillä ei kuitenkaan mene hyvin, muistuttaa professori Hannu Uusitalo. Hän on Varman eläkkeensaajien neuvottelukunnan asiantuntijajäsen ja Eläketurvakeskuksen (ETK:n) entinen johtaja.

Uusitalon mukaan osa eläkeläisistä elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka tuon rajan virallinen määrittely onkin monella tavoin pulmallista. Yhtenä määritelmänä pidetään muun muassa sitä, että tulot eivät riitä kunnolla ruokaan sekä esimerkiksi puhelimen, pesukoneen tai television hankintaan – muista yllättävistä menoista puhumattakaan.

Elaketurva_elakelaiskoyhyys_Elaketoimeentulo-korjattu.jpg

- Eläkeläisten köyhyys on Suomessakin todellista. ETK:n tutkimuksen mukaan valtaosalla menee mukavasti, mutta lähes puolella eläkeläisistä on jonkinasteisia toimeentulovaikeuksia. Kolmasosalla rahat kuluvat kokonaan välttämättömiin menoihin. Noin kymmenellä prosentilla eläkeläisistä on taloudessa tätäkin vakavampia vaikeuksia, Uusitalo kertoo.

Tiukimmilla ovat pienituloiset, terveytensä heikoksi kokevat, yksinasuvat sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat.

Omalla terveystilanteella onkin selkeä kytkös taloustilanteeseen, sillä terveydenhoito- ja lääkekulut nielevät monella heikkokuntoisella eläkeläisellä merkittävän osan tuloista. Asiakasmaksut ja omavastuut rasittavat etenkin nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä, joilla eläketulot ovat jo luonnostaan pienet.

Eläkkeiden korotus selkeä rohto

ETK:n kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia eläkeläisistä käytti jotain sote-palvelua vuoden 2015 aikana. Keskimäärin palveluja käytettiin 6 500 euron arvosta. Tästä summasta kului erilaisiin asiakasmaksuihin 830 euroa. Joka toinen eläkeläinen käytti palveluihin vähemmän kuin 1 000 euroa vuodessa.

- Yhtälö on edelleen se, että noin 10 prosentin kokoinen asiakasryhmä synnyttää 70 prosenttia kaikista sote-kustannuksista. Yhtä asiakasta kohden kustannukset ovat noin 50000 euroa vuodessa. Nuoremmilla vaivana on usein psykoosi tai epilepsia, vanhuksilla puolestaan dementia, Uusitalo toteaa.

Uusitalo painottaa, että ilman julkisesti rahoitettuja terveys- ja hyvinvointipalveluita useamman asiakkaan kustannukset nousisivat kohtuuttomiksi. Suomalainen sote-järjestelmä kaventaa tässä kohdin myös pieni- ja suurituloisten eläkeläisten välistä tulonjako- ja hyvinvointikuilua.

- Pientä eläkettä saavat ovat Suomessa tiukoilla. Pieniä eläkkeitä pitäisi nostaa.

Indeksijäädytys hiertää edelleen

Eläkeläisten arki on tullut viime vuosina tutuksi myös Eläkeliiton entiselle puheenjohtajalle ja Uusitalon tavoin Varman eläkkeensaajien neuvottelukunnassa istuvalle Eeva Kuuskoskelle. Aikanaan muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Kuuskoski totesi kokonaiskuvan kirkastuneen hänellekin vasta järjestöarjen kautta.

- Valtaosa mieltää eläkeläiset joukoksi, joka koostuu yli 65-vuotiaista pitkän päivätyön tehneistä konkareista. Samalla unohtuu, että siihen kuuluu myös nuorempia työkyvyttömyyseläkeläisiä ja hyvin iäkkäitä henkilöitä, hän tähdentää.

Elaketurva_elakelaiskoyhyys_Toimeentulovaikeudet-korjattu.jpg

Uusitalon tavoin Kuuskoski myöntää, että moni eläkeläinen on taloudellisesti todella tiukoilla, vaikka etenkin työeläkekertymien taso on nyt huomattavasti korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla. Kutistuviin kuukausituloihin on voitu varautua, mutta huomattavasti aiempaa niukempi taloudellinen pelivara voi silti yllättää.

- Toisaalta etenkään vanhempi eläkeläispolvi ei juuri tilannettaan valita. Heille tietty niukkuus on ollut arkea lapsuudesta saakka, Kuuskoski muistuttaa.

Tiettyä katkeruutta on silti ilmassa eikä taannoista kansaneläkkeiden indeksijäädytystä anneta eläkeläispiireissä vieläkään anteeksi.
- Varsin moni eläkeläinen kokee, että hän on vain yhteiskunnan elätti ja toisen luokan kansalainen, Kuuskoski murehtii.

Timo Sormunen
Petra Lönnqvist
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();