Siirry sisältöön
Eläketurva
eläketurva
17.12.2019

Perhe-eläkkeistä tukea suuressa kriisissä

Puolison kuolema on ihmisen elämän suurimpia kriisejä. Usein se on kriisi myös taloudellisesti. Perhe-eläkkeiden tarkoitus on helpottaa tilannetta.

Perhe-eläkkeisiin eli leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen valmistellaan parhaillaan merkittävää remonttia. Näitä eläkkeitä maksetaan vainajan työ- tai yrittäjäeläkkeen perusteella. Uudistustyö on vielä kesken, mutta suuntaviivat ovat pitkälti selvillä.

Avopuolisolle on tulossa oikeus leskeneläkkeeseen silloin, kun parilla on yhteinen lapsi ja he ovat eläneet yhdessä vähintään viisi vuotta. Lapseneläke taas jatkuisi kaksi vuotta nykyistä pitempään, 20 ikävuoteen saakka. Jos leskeä ei ole, täysorvoksi jääneelle lapselle maksettaisiin myös laskennallinen lesken osuus.

On myös todennäköistä, että työeläkejärjestelmän kautta maksettava leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi. Sitä maksettaisiin kymmenen vuotta tai korkeintaan siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta. Tämä koskisi vuoden 1975 jälkeen syntyneitä. Tätä vanhempia määräaikaistaminen ei koskisi, ei myöskään jo maksussa olevia eläkkeitä.

Perhe-eläkkeen on tarkoitus auttaa sopeutumaan taloudelliseen muutokseen, joka tapahtuu, kun puoliso kuolee.

Perhe-eläkkeitä maksetaan myös Kelan kautta. Kelan maksama leskeneläke päättyy 65-vuotiaana.

Järjestöt kannattavat määräaikaistamista

‒ Leskeneläkkeen muuttamisesta määräaikaiseksi on olemassa työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen näkemys, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön eläke- ja yksityisvakuutusyksikön johtaja Hannu Ijäs. Hän johtaa uudistuksen valmistelua ministeriössä.

Suurten työmarkkinakeskusjärjestöjen Akavan, EK:n, SAK:n ja STTK:n näkemys painaa eläkkeitä koskevissa kysymyksissä, sillä työnantajat ja työntekijät kustantavat maksuillaan työeläkkeitä suurelta osin. Perhe-eläkkeiden osuus työeläkemaksuista on nyt 2 prosenttiyksikköä.

Eläke helpottaa sopeutumista

‒ Perhe-eläkkeen on tarkoitus auttaa sopeutumaan taloudelliseen muutokseen, joka tapahtuu, kun puoliso kuolee. Ajatuksena on, että kymmenen vuotta riittää tähän, Ijäs sanoo.

‒ Toki kyse on myös siitä, että kustannukset eivät nousisi. Avopuolisot ovat saamassa oikeuden leskeneläkkeeseen, ja parannukset täytyy rahoittaa jotenkin.

‒ Olemme päässeet uudistustyössä hyvään alkuun. Hallituksen esitys uudistuksesta menee eduskunnan käsittelyyn todennäköisesti syksyllä 2020. Käytännön syistä uudistus voi astua voimaan aikaisintaan 2022 alusta, Ijäs arvioi.

Perhe-eläke jäljessä maailman muutoksista

Perhe-eläkkeitä on uudistettu aikaisemmin suuremmin vain kerran niiden yli 50-vuotisen historian aikana. 1990-luvulle tultaessa tunnustettiin, että mieskin voi olla leski ja tarvita leskeneläkettä. Miehet saivat siihen oikeuden 1990. Siihen saakka eli koko perhe-eläkejärjestelmän alusta vuodesta 1967 asti leskeneläke oli ollut vain naisille tarkoitettu etuus.

Eläketurvakeskus (ETK) nostikin muutamia vuosia sitten esiin sen, että perhe-eläkkeet ovat saaneet uinua vuosikymmeniä koko lailla rauhassa. Maailma on muuttunut, mutta muutokset eivät ole heijastuneet perhe-eläkkeisiin.

Lasten asemassa on eroja

‒ Leskeneläke on ollut elinikäinen, mutta vain avioliitosta leskeksi jääneelle. Avolesket ovat jääneet tyystin ilman. Kuitenkin noin puolet lapsista, jotka alkavat saada lapseneläkettä, elävät perheissä, joissa huoltaja ei saa leskeneläkettä. Useimmiten on ehkä kyse siitä, että vanhemmat ovat olleet avoliitossa. Niissä perheissä lapset saavat kokonaisuudessaan vähemmän perhe-eläkkeitä kuin lapset, joiden vanhemmat olivat avioliitossa. Nostimme esiin, että se ei ole tätä päivää, sanoo kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi ETK:sta.

Lapset eivät siis ole tässä kohdin tasa-arvoisia silloin, kun perheen tilanne muuttuu dramaattisesti. Toinen ongelma on, että lapseneläke päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

‒ Eihän nuoren kulutus siinä vaiheessa vähene. Kela voi maksaa etuuksia opiskelevalle lapselle pidempään, joten toimme esiin ajatuksen lapseneläkkeen pidentämisestä 20 vuoteen.

Se onkin toteutumassa. Työeläkejärjestelmästä maksettava lapseneläke ei myöskään edellytä, että nuori opiskelisi. Kelan maksaa nuorelle eläkettä 21-vuotiaaksi saakka, jos hän opiskelee.

Ihmiset elävät pidempään

Elinikäisistä leskeneläkkeistä luopuminen on yleinen suuntaus Euroopassa, koska ihmisten eliniänodote on noussut paljon.

‒ Monissa maissa on siirrytty määräaikaiseen leskeneläkkeeseen, kun järjestelmiä on uudistettu. Esimerkiksi Ruotsissa leskeneläke lakkautettiin kokonaan jo vuonna 1990, Hietaniemi kertoo.

‒ Keski-Euroopassa on yhä järjestelmiä, joissa on pysyviä leskeneläkkeitä. Meillä on tässä kohdin vielä voimassa keskieurooppalainen ”yhden elättäjän malli”.

Riitta Gullman
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function () { window.ldfdr = window.ldfdr || {}; (function (d, s, ss, fs) { fs = d.getElementsByTagName(s)[0]; function ce(src) { var cs = d.createElement(s); cs.src = src; setTimeout(function () { fs.parentNode.insertBefore(cs, fs) }, 1); } ce(ss); })(document, 'script', 'https://sc.lfeeder.com/lftracker_v1_kn9Eq4RRYxk4RlvP.js'); })(); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();