Greenpeacen Sini Harkki luo toivoa ilmastokriisin selättämiseen

Greenpeacen Suomen maajohtajalla Sini Harkilla on takanaan kiireinen kevät. Kun puolueet vaalien jälkeen neuvottelivat Säätytalolla hallitusohjelman kirjattavasta ilmastopolitiikasta, Harkki kollegoineen piti Greenpeacen kojua Säätytalon ulkopuolella. Ympäristöjärjestön tavoitteena on ollut vaikuttaa poliitikkoihin ilmastoasioissa.

Harkin viesti päättäjille on ollut selvä: seuraavat 5–10 vuotta ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Sinä aikana tulisi saada liikkeelle päästöjen nopeaan vähentämiseen johtavat teknologiset ja poliittiset muutokset.

– Haasteet eivät tule tulevaisuudessakaan häipymään, mutta kaikkein tärkeimpiä ovat lähivuodet. Jos nyt jatketaan kuten ennen 2030 asti, olemme käyttäneet koko tälle vuosisadalle määritellyn hiilibudjetin. Silloin kahden asteen lämpenemisen skenaario voi olla lähellä. Tämä on kilpajuoksu aikaa vastaan: saammeko päästöt vähenemään riittävän nopeasti, Harkki kertoo. 

Harkille on ollut kysyntää myös luennoitsijana. Vaikka Greenpeacella on maine radikaalina ympäristöjärjestönä, Harkki tunnetaan keskustelevana ja rakentavana puhujana. Hän haluaa levittää ympärilleen ennemmin toivoa kuin vain pelotella ja synkistellä tulevalla. Harkki kävi luennoimassa ilmastonmuutoksesta myös varmalaisille Salmisaaressa.

Positiivisena hän näkee nyt muutoksen hyvät mahdolllisuudet, sillä nykyinen, olemassa oleva teknologia tarjoaa puitteet siirtyä päästöttömään energiantuotantoon. Uutta ei siis tarvitse keksiä.

– Meidän tulee siirtyä nyt nopeasti pois fossiilitaloudesta. Tämä on kulttuurillinen ja poliittinen haaste, ei teknologinen. Ajattelua pitää muuttaa perusteellisesti, sillä kaikki aikaisemmat sukupolvet ovat tottuneet rakentamaan elämänsä fossiilienergian ympärille. Hyvää on se, että Parisiin sopimuksen mukainen lämpötilan nousemisen rajaaminen 1,5 asteeseen tämän vuosisadan aikana on kuitenkin mahdollista.

Vaikka ilmastonmuutos ilmiönä on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten, vasta viime syksynä ilmestynyt kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti onnistui lyömään läpi viestin muutoksen välittömästä tarpeellisuudesta.

Vuosi 2018 oli neljänneksi lämpimin ikinä. Edellisen kerran yksi tavallista viileämpi kuukausi oli 1980-luvulla. Se tarkoittaa, että osa nuorista aikuisista ei ole koskaan elänyt kuukautta, joka olisi tavallista kylmempi, Harkki huomauttaa. Juuri nuoret ja nuoret aikuiset ovat olleet aktiivisia ilmastomarsseilla.

– Aikataulu muutosten toteuttamiseksi on erittäin haastava. Päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä eli seuraavan 11 vuoden aikana. Sen jälkeen ne tulisi edelleen puolittaa vuoteen 2040, jotta 2050 pääsisimme tavoitteen mukaiseen hiilineutraaliin maailmaan. 

Harkki kiittelee finanssialan ymmärrystä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta kaikin mahdollisin keinoin on myös taloudellisesti järkevin vaihtoehto. Se, ettei tehdä mitään, maksaisi vielä enemmän.

– Rahoittajien pitäisi arvioida kehitystä realististen skenaarioiden perusteella ja edellyttää yrityksiltä aktiivista sopeuttamista. Investoinnit tarkoittavat hyviä asioita taloudelle ja mahdollistavat uusien toimialojen syntymisen. Tulee uusia palveluita ja teknologioita, jotka ratkaisevat ongelmia.  

Harkki mainitsee, että pohjoismaiset eläkerahastot ovat olleet edelläkävijöitä läpinäkyvyydessä, ESG-sijoittamisessa (Environmental, Social & Governance) ja hiili-investointien ja fossiiliomistusten analysoinnissa.

– Nyt sijoittajat voivat miettiä, mitä voisi vielä tehdä enemmän, jotta 1,5 asteen tavoite toteutuu ja miten maksimoida oma rooli sparraajana ja aktiivisena ilmastopolitiikan tukijana.

– Tällä on oikeasti globaalia vaikutusta, kun Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa katsotaan, millaisia päätöksiä Pohjoismaissa sijoittajat tekevät. Sielläkään ei haluta jäädä jälkeen, vaan yhtä lailla etsitään uusia toimintamalleja, Harkki uskoo.

Osittain muutos on jo käynnissä. Hiilivoimaloiden rakentaminen on tasaantunut Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Iso osa maailman hiilivoimaloista on jo tappiollisia, mikä viestii siitä, että niiden rakentaminen käy kannattamattomaksi.   

– Vuoteen 2030 mennessä on halvempaa purkaa olemassa olevat hiilivoimalat lähes kaikkialla ja korvata ne uusiutuvalla energialla sen sijaan, että jatkaisi hiilen käyttöä. Uusien hiilivoimaloiden rakentamisesta pitäisi luopua kokonaan kuitenkin jo nyt.

On myös hyväksyttävä, että kaikki yritykset eivät hyödy muutoksesta. Näin käy niille yrityksille, jotka eivät satsaa uusiutuvaan energiaan. Harkin viesti sijoittajille on, että näistä yrityksistä tulisi luopua hallitusti jo nyt.

– Yritykset, joiden arvo on laskettu sellaisten fossiilivarojen varaan, mitä ei käytetä tulevaisuudessa, menettävät sen osan arvostaan, hän summaa tulevaisuutta.

Yksi suurimmista haasteita on liikenne. Päästöttömän liikenteen edistämiseksi on kuitenkin olemassa jo ratkaisuja. Kaikki merkittävät autovalmistajat ovat kertoneet siirtyvänsä sähköautojen valmistukseen ja muun muassa Volkswagen on kertonut, että yrityksen viimeinen polttomoottoriauto tehdään vuonna 2026, Harkki mainitsee.

Harkki pitää lupaavana, että Suomen uusi hallitus on ottanut ilmastotavoitteet vakavasti: uusi hallitus on julkistanut, että Suomi olisi hiilivapaa 2035 mennessä.

– Näiden muutosten myötä Suomi alkaisi olla linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. On oleellista, että tavoite kirjataan ilmastolakiin, ettei se jää pelkäksi visioksi.

– On mahdollista elää nollahiilisessä yhteiskunnassa. Se, joka ensimmäisenä luo ratkaisut, pystyy myös myymään niitä eteenpäin, Harkki huomauttaa.

Harkin mukaan on toivottavaa, että valtiot antaisivat kansainvälisesti selkeät signaalit aikataulusta, jolla fossiilienergiasta luovutaan kokonaan. Tämä edellyttää valtioilta päätöksiä. Esimerkiksi eduskunta päätti keväällä, että kivihiilen energiakäyttö sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena lopetetaan Suomessa vuonna 2029.

– Kun asia kirjataan lakiin, se konkretisoi merkityksen. Valtioiden rooli on parhaimmillaan osoittaa suuntaa. Samalla annamme politiikalla signaalin nuoremmille sukupolville, että ilmastokriisi on mahdollista estää.