Moni suomalainen ehti kesälomien loputtua elätellä jo toiveita paluusta normaaliarkeen ja tuttuun työympäristöön. Taudin toinen aalto näyttää kuitenkin siirtävän haaveita jälleen eteenpäin eli vähintään ensi kevääseen.
Tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halavan mukaan nämä haaveet voi työntää suosiolla jo nyt taka-alalle. Paluuta vanhaan työskentelymalliin ei useimmilla työpaikoilla enää yksinkertaisesti ole. Tilalle tulevat erilaiset hybridimallit, joissa töitä voidaan tehdä paitsi kotona tai toimistolla myös esimerkiksi kirjastossa – tai hotellien päivähuoneissa, joita on jo alettu markkinoida kotimaisemiin kyllästyneille.
– Itse puhun etätyön sijaan paikkariippumattomuudesta. Käytännössä olemme samanlaisessa muutoksessa, joka koettiin 1990-luvulla matkapuhelimien myötä, kun asioita ei enää tarvinnutkaan hoitaa kotona lankapuhelimen ääressä. Nyt samalla tavoin käy työlle, Halava toteaa.
Hänen visionsa kuulostaakin huimalta: tulevina vuosina jopa 85 prosenttia kaikesta työstä hoidetaan ajasta ja paikasta riippumattomasti erilaisilla hybridimalleilla.
– Se voi tarkoittaa kotikonttorin ohella esimerkiksi 1–2 päivää viikossa työpaikalla tai jossain muualla kodin ulkopuolella. Ideana on, että jokainen työyhteisö ja työntekijä voi rakentaa niistä itselleen parhaiten sopivan yhdistelmän, hiljattain aiheesta myös Varmasti-webinaarissa puhunut Halava kuvailee.
Kertarysäyksellä uuteen aikaan
Etätyömoodiin sujahdettiin viime keväänä varsin sujuvasti. Suomi oli maailman kärkimaa, sillä ”etätyöaste” nousi koronakeväänä yli 60 prosenttiin.
Halavaa korona ei yllättänyt, sillä tulevaisuudentutkijat olivat varoitelleet pandemiasta ja sen kerrannaisvaikutuksista jo vuosikymmenen ajan.
– Paikkariippumattoman työn edistämiseen olisi ollut paljon mahdollisuuksia jo ennen koronaakin. Sen todelliseen läpilyöntiin tarvittiin kuitenkin tällaista sokkihoitoa, Halava huokaa.
Henkilöstön joustavuudella on ollut osansa onnistumisessa, mutta vielä isompi rooli on tutkijan mukaan ollut johtaja- ja esimiesportaan asennemuutoksella. Jos etäpäiviin suhtauduttiin ennen koronaa hieman epäillen, ne ovat nyt tärkeä osa tulevaisuutta.
– Viime kuukausina on nähty, että hommat hoituvat ja monessa kohtaa jopa aiempaa tehokkaammin, vaikka väki ei olisikaan konttorilla. Haluamme tehdä työmme kunnolla. Tämä on lisännyt johdon luottamusta, mutta myös yksilön halua ottaa vastuuta omasta työstään, Halava huomauttaa.
Analyysin ja kehittämisen aika
Koronapandemian kakkosaalto kestää näillä näkymin ensi kevääseen, ja se asettaa yhteiskunnan rakenteet ja etenkin talouden äärimmäisen kovalle koetukselle. Vaikka edessä on karvas kuuri, se tulee työelämän muutosprosessin kannalta sopivaan saumaan.
– Näin pitkän poikkeusajan jälkeen ei voida enää palata koronaa edeltäneeseen aikaan eikä silloisiin työtapoihin. Jos epidemia olisi laantunut viime kesänä, muutos olisi voinut jäädä puolitiehen tai pysähtyä hetkeksi. Nyt se etenee vääjäämättä, Halava toteaa.
Lähikuukausina työyhteisöiden on kehitettävä sellaisia hybridimalleja, jotka lisäävät tehokkuutta ja tarjoavat mahdollisuuden valita kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivan työympäristön ja toteutustavan.
– Nyt on myös hyvä välietappi analysoida, millaiset ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi ja kehittää niitä yhdessä koko henkilöstön kanssa eteenpäin, Halava muistuttaa.
Korona on jo kolhinut monia organisaatioita ja niiden henkilöstöä, ja lukuisilla työpaikoilla moukarointi jatkuu. Tutkijan mielestä pandemiassa on kuitenkin myös positiiviset puolensa.
– Tämä on pysäyttänyt useimmat meistä miettimään, mikä omassa elämässä on lopulta arvokasta ja tärkeää. Samalla on tehty niihin liittyviä päätöksiä ja on otettu korjaavia askeleita uuteen suuntaan. Yksilötasolla se on voinut tarkoittaa elämäntaparemonttia, uutta harrastusta tai vaikkapa alan vaihtoa.