Työelämä
työelämä
05.12.2018

Nuorten työuriin luvassa uusia ja vanhoja piirteitä

Teknologinen murros muuttaa työtehtäviä ja ammattien kirjoa. Työmarkkinoiden muutos on Suomessa toistaiseksi ollut mainettaan maltillisempi. Nuortenkaan työelämä ei ole pelkkää pätkää, osa-aikaa ja yksinyrittäjyyttä.

Työelämän julkisuuskuva on heikentynyt viimeisen 20–-30 vuoden aikana enemmän kuin tilastojen maalaama kuva. Ilmiö koskee myös monia muita rikkaita maita. Ihmisten kokema epävarmuus on lisääntynyt tuntuvasti ja nopeammin kuin epätyypilliset työsuhteet ja työttömyys ovat yleistyneet ja työsuhteiden keskimääräinen pituus lyhentynyt. Tilastokeskuksen erikoistutkijan Anna Pärnäsen mukaan myös muissa länsimaissa kyselytutkimukset osoittavat, että työntekijöiden sekä työelämään tulevien nuorten epävarmuuden tunne on voimistunut.

Työsuhteiden epävarmuus on viimeistään 1990-luvun lamasta saakka koskettanut Suomessa myös keskiluokkaisia toimihenkilöitä.

Edelleenkin valtaosa uusista työsuhteista solmitaan toistaiseksi voimassa olevina ja kokoaikaisina. Kaksi kolmesta työllisestä suomalaisesta tekee ”täyttä työviikkoa toisen palveluksessa”. Määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita on selvästi vähemmän. Vuokratyö on yleistynyt, mutta sen osuus on yhä pieni.

Pärnänen kuvailee työnteon tapojen pirstaloituneen. Vaikka erilaisia palkkatyön ja itsensätyöllistämisen tapoja on paljon, epätyypillisissä työsuhteissa on toimii yhteensä puoli miljoonaa palkansaajaa. Lisäksi yrittäjiä ja muita itsensätyöllistäjiä on yhteensä noin 300 000, kun mukaan lasketaan myös maanviljelijät ja työnantajayrittäjät. Koko työmarkkinan sijaan pirstaloituminen kuvaa siis parhaiten näitä ryhmiä, jotka yhteenlaskettunakin muodostavat vähemmistön eli kolmanneksen koko työvoimasta.

Itsensätyöllistäjiksi luetaan yksinyrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä freelancerit ja apurahan saajat. Yksinyrittäjiksi lasketaan myös muutaman osakkaan porukat, jotka eivät ole palkanneet ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Tyoelama_nuoret_tyollisyys_feed01-Tyollisten-tyonteon-muodot_2014.jpg

Osa-aikatyöt yleistyneet

Itsensätyöllistäjien osa-aikaisten työntekijöiden osuudet koko työvoimasta ovat yhä melko pienet. Osa-aikaisten työsuhteiden määrä ja osuus todennäköisesti jatkavat kasvuaan. Ensinnäkin monissa muissa Suomen kaltaisissa maissa osa-aikatyö on selvästi yleisempää. Lisäksi osa-aikaisia työskentelee paljon palvelualoilla, joiden osuus työpaikoista kasvaa koko ajan.

Osa-aikatyötän tekijöistä suuri osa ontekevät ennen kaikkea opiskelijatoita. Toinen merkittävä ryhmä ovat osa-aikaeläkeläiset ja entistä enemmän varsinaiselle eläkkeelle jo siirtyneet seniorit. Loppujoukossa on sekä nykyiseen osa-aikatyöhönsä tyytyväisiä että niitä, jotka haluaisivat tehdä lisää työtunteja.

Osa-aikatyöt ovat kasautuvat usein keskimääräistä yleisempiä monilla matalapalkkaisillea palvelualoillea ja tiettyihin yissä elämänvaiheisiin.elämänvaiheissa: ne siis kasautuvat.

Määräaikaiset työsuhteet ovat tuttuja etenkin opiskelijoille ja vastavalmistuneille, ja ne ovat jonkin verran yleisempiä naisilla kuin miehillä.

– Myös lainsäädäntö vaikuttaa määräaikaisuuksien yleisyyteen. Esimerkiksi pitkät vanhempainvapaat lisäävät sijaisuuksien tarvetta, muistuttaa erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta.

Tyoelama_nuoret_tyollisyys_feed02-maaraaikaisettyontekijat.jpg

Sijaisia tarvitaan paljon esimerkiksi terveydenhuollon töissä ja kouluissa. Myös korkeakouluissa määräaikaiset työsuhteet ovat kauan olleet keskimääräistä yleisempiä. Määräaikaisuuksien osuus ei kuitenkaan ole jatkuvassa nousussa.
– Määräaikaisuuksia oli eniten vuonna 1997. Sen jälkeen ne ovat vähentyneet, Sutela toteaa.

Taloustilanteella on merkitystä

Suhdanteet vaikuttavat yhä merkittävästi esimerkiksi vastavalmistuneiden työllistymiseen – niin työpaikan löytymiseen kuin työmarkkina-aseman vakiinnuttamiseen eli vakituisen työpaikan saamiseen. Nousukausina määräaikaisuuksien määrä yleensä supistuu. Valmistuminen keskellä taantumaa taas keskimäärin hidastaa töihin pääsyä, mutta useamman vuoden tarkasteluajanjaksolla ei ainakaan tilastojen mukaan pilaa nuoren työuraa.


Tilastokeskuksen mukaan vahvan talouskasvun vuosina 2017–18 myös itsensätyöllistäjien määrä on hieman notkahtanut, kun ammatinharjoittajia ja yrittäjiä on siirtynyt palkansaajiksi.


Pätkätyöt jatkuvat naisilla keskimäärin myöhemmälle iälle kuin miehillä. Aikaisemmin vakituinen palkkatyö tai vakiintunut yrittäjyys muuttuivat arjeksi viimeistään keski-iän kynnyksellä. Tulevien vuosien tilastot vasta kertovat, päteekö tämä sääntö myös 2010-luvulla valmistuneiden kohdalla. Toistaiseksi epätyypilliset työsuhteet ovat yleisemmin jatkuneet pitkälle keski-ikään lähinnä maahanmuuttajien ryhmässä.


Nuorten koulutettujen etuna työmarkkinoilla on tuoreiden oppien ohella vanhempia ikäluokkia suurempi muuttohalukkuus. Niinpä koulutetut nuoret löytävät usein töitä nopeammin kuin iäkkäämmät työnhakijat, vaikka vakituisen työpaikan löytäminen saattaa kestää.

 

Yrittäjyydessä on monta piirrettä

Pätkätyöt, freelancerina työskentely tai oman yrityksen perustaminen ovat yleistyneet esimerkiksi luovissa ammateissa, media- ja viestintäalalla ja erikoisasiantuntijoiden parissa. Freelancerina työskentely on kuitenkin ollut tuttua monille toimittajille ja taiteilijoille jo vuosikymmeniä.


Ammatinharjoittajia ja yrittäjiä löytyy paljon myös koulutusjakauman toisessa päässä. Eniten miesyrittäjiä löytyy rakennus- ja kuljetusaloilta. Itsensä työllistävä nainen on usein esimerkiksi kampaaja tai kosmetologi.


Vaikka yrittäjyys yleistyy monilla sellaisilla aloilla, joilla kokoaikaiset palkkatyöt olivat ennen ylivoimainen pääsääntö, tilastot antavat monisyisemmän kuvan. Yksinyrittäjistä suuri osa on perinteisesti ollut maataloustuottajia, joiden määrä vähenee tasaista vauhtia.


Muilla aloilla itsensätyöllistäjien määrä kasvaa, mutta eri ammattiryhmissä eri vauhtia. Joka tapauksessa tulevaisuudessakin yrittäjistä ylivoimainen enemmistö on yksinyrittäjiä. Vain harva yrittäjä palkkaa perheen tai omistajajoukon ulkopuolisia töihin.

Tyoelama_nuoret_tyollisyys_feed03-Itsensatyollistajat.jpg

Itsensätyöllistäjät jaetaan yksinyrittäjiin, ammatinharjoittajiin ja freelancereihin. Yksinyrittäjä tai ammatinharjoittaja on tyypillisesti keski-ikäinen, kun taas freelancereissa nuorempia löytyy enemmän. Itsensätyöllistäjät jäävät myös eläkkeelle keskimäärin hiukan palkansaajia myöhemmin

Myös 20 vuoden kuluttua todennäköisesti hyvin moni nykynuori käy palkkatyössä. Keski-ikään yllettyään yrittäjinä toimii todennäköisesti suurempi joukko kuin tämän päivän viisikymppisistä.

Vaihtuuko ammatti vai työn sisältö?

Tutkimusten mukaan suuri osa nykyisistä työtehtävistä katoaa 10-20 vuodessa teknologisen muutoksen seurauksena. Sekä julkiset että yksityiset palvelutyöt todennäköisesti lisääntyvät. Kysyntää on niin hoiva-alalla kuin henkilökohtaisissa palveluissa ja yrityspalveluissa.

Palvelusektorilta löytyy sekä matala- että korkeapalkkaisia tehtäviä: työmarkkinoiden kahtiajako saattaa voimistua ja keskipalkkaisten töiden osuus vähentyä.

Ekonomistit muistuttavat, että katoavien työtehtävien tilalle tulee uusia: kun robotti korvaa tehdastyöläisen, tarvitaan robotin suunnittelijoita ja valmistajia. Ammatteja on kadonnut ja uusia syntynyt ennenkin.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen arvelee Työpoliittisessa aikakauskirjassa kansainvälisiin tutkimuksiin pohjaten, että teknologiavetoinen rakennemuutos useammin muuttaa työtehtäviä ja toimenkuvia kuin tyystin pyyhkii pois ammatteja. Toisin sanoen tekoäly ja robotit hoitavat joitakin vaiheita ammattilaisen nykyisistä töistä ja siirtävät hänen työpanostaan sellaisiin tehtäviin, joissa ihminen toimii luovemmin kuin robotti.

Martti Ristimäki
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _vwo_code = (function () { var account_id = 65925, settings_tolerance = 2000, library_tolerance = 2500, use_existing_jquery = false, // DO NOT EDIT BELOW THIS LINE f = false, d = document; return { use_existing_jquery: function () { return use_existing_jquery; }, library_tolerance: function () { return library_tolerance; }, finish: function () { if (!f) { f = true; var a = d.getElementById('_vis_opt_path_hides'); if (a) a.parentNode.removeChild(a); } }, finished: function () { return f; }, load: function (a) { var b = d.createElement('script'); b.src = a; b.type = 'text/javascript'; b.innerText; b.onerror = function () { _vwo_code.finish(); }; d.getElementsByTagName('head')[0].appendChild(b); }, init: function () { settings_timer = setTimeout('_vwo_code.finish()', settings_tolerance); var a = d.createElement('style'), b = 'body{opacity:0 !important;filter:alpha(opacity=0) !important;background:none !important;}', h = d.getElementsByTagName('head')[0]; a.setAttribute('id', '_vis_opt_path_hides'); a.setAttribute('type', 'text/css'); if (a.styleSheet) a.styleSheet.cssText = b; else a.appendChild(d.createTextNode(b)); h.appendChild(a); this.load('//dev.visualwebsiteoptimizer.com/j.php?a=' + account_id + '&u=' + encodeURIComponent(d.URL) + '&r=' + Math.random()); return settings_timer; } }; }()); _vwo_settings_timer = _vwo_code.init(); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();