Töissä tarvitaan jaettua ajattelua

Teknologia kehittyy koko ajan. Tarkoittaako se siis, että pääsemme nykyään töissä vähemmällä ajattelulla?

Ei oikeastaan.
– Koska koneet hoitavat helppoja tehtäviä, ihmiset tekevät koko ajan vaikeampia töitä, joiden ratkaisemiseksi yhdet aivot eivät riitä, toteaa aivotutkija Katri Saarikivi.

Saarikivi tutkii Helsingin yliopistossa empatian ja vuorovaikutuksen aivomekanismeja työelämässä.
– Laadukkaimmat ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin syntyvät yleensä siten, että niitä on miettinyt useampi ihminen.

Kollektiivinen älykkyys työpaikalla tarkoittaa sitä, että ihmisten keskinäinen vuorovaikutus toimii hyvin. Tutkimuksissa on havaittu, että kollektiivisen älykkyyden syntymiseen liittyvät hyvät empatiataidot. Saarikivi sanoo, että empatia ymmärretään usein väärin.

– Monelle empatia on edelleen heikkous. Ajatellaan, että vaikkapa kirurgi ei voi olla empaattinen. Mitä siitä tulisi, jos kirurgi vain itkeskelisi potilaidensa kanssa.

Neurotieteen näkökulmasta empatia tarkoittaa muutakin kuin tunteiden tarttumista. Se on kokoelma erilaisia taitoja, joiden avulla tajuamme toisiamme. Empatian avulla voimme ymmärtää toisia paremmin ja toimia tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa, tähän ymmärrykseen perustuen.

Saarikiveä ja hänen tutkimusryhmäänsä kiinnostaa myös, voiko internetissä tapahtuvaa digitaalista vuorovaikutusta parantaa. Työelämässä käytetään vuorovaikutusteknologiaa esimerkiksi asiakaspalvelussa ja etätiimien työteossa. Jos näissä tilanteissa saisi enemmän tietoa keskustelukumppanin tunteista, häntä voisi ymmärtää paremmin.

Saarikivi kiinnostui ihmisistä jo lapsena: hän oli ujo, muiden tarkkailija. Myöhemmin psykologia ja aivotutkimus vetivät puoleensa.
– Psykologia ja neurotiede ovat pitkään olleet yksilökeskeisiä. Ihmiset ovat kuitenkin hirveän erilaisia, kun ovat toistensa kanssa tekemisissä. Seura usein määrittää, mihin pystymme.

Saarikivi kertoo, että työpaikalla kollektiivinen äly rullaa, kun kaikilla on yhteinen päämäärä ja motivaatio olla paikalla sekä kun paikalla ovat asian kannalta relevantit ihmiset.

– Nämä kriteerit harvoin toteutuvat perinteisissä palavereissa. Jos paikalla olisivat vain oleelliset ihmiset, joita asia kiinnostaa, ei palavereissa olisi puhelimiaan räplääviä ihmisiä.

Toisaalta kollektiivinen älykkyys on usein spontaania. Ongelmaan voi pulpahtaa ratkaisu, kun siitä juttelee kahvihuoneessa kollegan kanssa.

Se, mitä hyvä vuorovaikutus työelämässä on, riippuu myös tilanteesta. Jos lentokone uhkaa syöksyä alas, kapteeni määrää, mitä tehdään. Jos aikaa on enemmän ja käsillä on ongelma, joka vaatii tarkastelua, paras vaihtoehto voi olla puntaroida asiaa yhdessä.

– Mutta kummassakin tilanteessa tarvitaan empatiaa: että ollaan läsnä ja kuunnellaan. Empatiaa tarvitaan kaikissa työelämän tilanteissa.

Saarikivi uskoo, että empatian arvo työelämässä aletaan ymmärtää.
– Palvelumuotoilu on kasvanut kovasti viime vuosina. Se kiteyttää hyvin, mitä empatia on: asiat pyritään näkemään toisen näkökulmasta.

Empatian puute voi aiheuttaa tehotonta yhteistyötä. Hyvien empatiataitojen avulla ratkaistaan ongelmia ja tehdään töitä tehokkaammin. Siinä sivussa ihmisetkin voivat paremmin.

Empaattinen johtaja on hyvä johtaja.
– Empaattiselle ihmiselle todennäköisesti annetaan johtajuus mielellään, sillä hänellä on kyky ymmärtää muita ja asettua toisten asemaan. Empatia ei tarkoita, että johtaja olisi alaisten vietävissä, Saarikivi selventää.

Päinvastoin, empatia antaa välineitä vaikuttaa. Mitä enemmän toista ihmistä ymmärtää, sitä enemmän häneen voi vaikuttaa.

Empaattinen työntekijä puolestaan on hyvä työntekijä.
– Usein yksi pää ei riitä työtehtävissä, joissa tarvitaan luovuutta, oppimista tai monimutkaista ongelmanratkaisua. Kognitiivisen kuorman jakaminen on tärkeä taito työelämässä, ja empatia on reitti siihen.

Katri Saarikivi puhuu empatiasta ja vuorovaikutuksesta Varman asiakastapahtumassa Huominen voittaa eilisen – Varmasti Helsingissä 28.11.