Vastuullisuustyön käynnistäminen edellyttää ensinnäkin johdon selvää päätöstä ja aitoa sitoutumista asiaan. Lisäksi työhön on nimettävä riittävät resurssit: vastuullisuutta ei edistetä muiden tehtävien ohessa yhden henkilön voimin, vaan sitä on tehtävä porukalla.
– Näkemyksiä tarvitaan arvoketjun kriittisistä pisteistä. Mukaan kannattaa ottaa esimerkiksi henkilöstö-, myynti- ja hankintaosaston sekä tuotannon edustaja. Kun ymmärtää kysyä oikeista paikoista, siellä se viisaus asuu, sanoo vastuullisuusasiantuntija Kaisa Kurittu Ratkaisutoimisto Vinhasta.
Tunnista tärkeimmät teemat ja keskity niihin
Vastuullisuus on tavoitteellista työtä. Ensimmäisenä on määriteltävä missä ollaan nyt ja minne halutaan päästä. Työkenttä on laaja, joten resurssit on kohdistettava yrityksen kannalta keskeisimpiin teemoihin. Eri toimialoilla tämä merkitsee eri asioita.
– Inspiraatiota voi hakea kilpailijoilta: toimialalla tärkeäksi tunnistetut asiat ovat yleensä merkittäviä myös meille, Kurittu neuvoo.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös sidosryhmien odotuksiin. Usein ne koskevat esimerkiksi tuotteiden alkuperää, hiilijalanjälkeä tai henkilöstön hyvinvointia. Näitä teemoja voi peilata omaan liiketoimintaan ja panostaa niihin, joissa yritys aiheuttaa suurimmat vaikutukset. Vastuullisuustyö tähtää myönteisten vaikutusten lisäämiseen ja haittojen vähentämiseen.
Vaikutuksia on tarkasteltava koko arvoketjun tai -verkoston osalta, vaikka piirtämällä se paperille.
– Jos yrityksellä on fyysistä tuotantoa, voidaan selvittää raaka-aineiden alkuperää ja oman tuotannon vaikutuksia ympäristöön, turvallisuuteen tai ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi pitää miettiä tuotteen käytöstä aiheutuvia vaikutuksia. Niiden rooli korostuu usein palveluyrityksissä, Kurittu sanoo.
Hyödynnä valmiit mallit
Valmiit vastuullisuusstandardit ovat hyvä lähtökohta työhön, sillä ne kertovat suoraan, millaisia osa-alueita vastuullisuustyö pitää sisällään. Standardeista voi hakea omalle yritykselle sopivia yläotsikoita ja tunnuslukuja tulosten mittaamiseen.
– Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat erinomainen työkalu. Niihin on kirjattu 17 asiaa, joiden on oltava kunnossa vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää tekoja yksilöiltä, yrityksiltä ja kansakunnilta. Jokainen yritys voi miettiä, mihin se voisi vaikuttaa. Pienetkin teot ovat tärkeitä.
Standardeissa viitataan monenlaisiin politiikkoihin (policy). Jokainen näistä ei ole yksittäiselle yritykselle välttämätön. Tarvitsemmeko henkilöstö- tai ympäristöpolitiikan, entä korruption vastaiset ohjeet? Jos teema on yritykselle oleellinen, yhteinen linjaus on tarpeen. Se kertoo kaikille, millaiseen toimintaan sitoudumme.
Vastuullisuudessa ei tule valmista – tärkeintä on jatkuva työ oikeaan suuntaan
Kun painopisteet on valittu, alkaa pitkäjänteinen työ kohti tavoitteita. Etenemistä pitää arvioida aika ajoin: olemmeko oikeiden asioiden äärellä ja mitä olemme saaneet aikaan? Maaliviiva liikkuu jatkuvasti – vastuullisuustyössä valmista ei tule koskaan.
Vastuullinen toiminta vaatii yhteistyötä, viime aikoina yhä enemmän myös yritysten välillä.
– Yritykset pohtivat, kenen kanssa ne voisivat ratkaista asioita. Kumppaneita yllättäviin avauksiin voi löytyä esimerkiksi toimialojen yhteisistä foorumeista, Kurittu sanoo.
Vastuullisista teoista on tärkeää viestiä, sillä muuten kukaan ei tiedä niistä. Tämä on kuitenkin tehtävä tavalla, joka on hyödyllistä vastaanottajalle. Myös ongelmista kannattaa kertoa rehellisesti ja etukäteen.
– Keskeneräistäkin asioista on uskallettava kertoa. Tämä on uskottavampaa ja kiinnostavampaa kuin pelkkä lopputulema. Vastuullisen yrityksen on oltava valmis muuttumaan ja laittamaan itsensä likoon. Vastuun kantaminen on vaikeaa, mutta palkitsevaa, Kurittu kannustaa.
Vuonna 2010 perustettu Greenstep tarjoaa asiakkailleen muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluita. Yritys työllistää yhteensä yli 400 henkilöä. Vastuullisuus on ollut aina Greenstepin toiminnan ytimessä, mutta vuodesta 2019 alkaen sitä on edistetty entistä tavoitteellisemmin.
Vuosien voimakkaan kasvun vuoksi Greenstep kaipasi vastuullisuustyöhön lisää systemaattisuutta. Kokonaisuus haluttiin ottaa haltuun, ja tätä varten avattiin uusi Sustainability Officerin tehtävä. Ella Tanskanen valittiin luotsaamaan Greenstepiä vastuullisuusmatkalla.
Vastuullisuus on valintoja
Greenstepin vastuullisuustyö lähti liikkeelle painopisteiden kirkastamisesta.
– Valinnat perustuvat liiketoiminnan merkittävimpiin vaikutuksiin ja tärkeimpien sidosryhmien odotuksiin. Kyseessä on näiden summa, Tanskanen sanoo.
Hän kannustaa käymään keskustelua aiheesta henkilöstön, asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Näin saadaan konkreettista dataa määrittelyn pohjaksi.
Greenstepin toiminnan merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittymiseen. Lisäksi toimialaan liittyy taloudellinen ja hallinnollinen vastuu. Näistä lähtökohdista määriteltiin ensin eettiset toimintaperiaatteet. Myöhemmin vastuullisuustyölle tunnistettiin neljä painopistettä: vastuullinen talous ja hallinto, yhdenvertainen ja hyvinvoiva työyhteisö, laadukas osaamisen kehittäminen sekä ympäristön kannalta vastuulliset valinnat.
Jokaiselle painopistealueelle määriteltiin omat toimenpiteet. Esimerkiksi osaamisen kehittämisessä keskeiseksi nousivat monipuoliset ja haastavat asiakasprojektit, sekä Greenstep Academyn koulutukset ja opintopolut, jotka takaavat jokaiselle työntekijälle vuosittain vähintään 15 tuntia laadukasta koulutusta. Ympäristön kannalta vastuullisia valintoja ovat esimerkiksi muovinkeruun ja uusiutuvan sähkön käytön edistäminen toimistoilla sekä kestävien hankintojen ohjeistus. Ohjeistuksen mukaan tuotteita hankitaan vain tarpeeseen ja valikoiduista valmistusmaista, ja niiden käyttöikää pidennetään korjaamalla ja kierrättämällä.
Aktiivinen yrityskansalainen toimii osana yhteiskuntaa
Vastuullisuustyössä oma toiminta on hyvä nähdä yhteiskunnan kannalta, sillä yrityksillä on merkittävä rooli niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristövaikutusten näkökulmasta. Greenstep haluaa jakaa osaamistaan aktiivisesti erilaisissa foorumeissa ja oppilaitosyhteistyössä.
– Haluamme, että osaamisen jakaminen ei pysähdy yrityksen rajoihin.
Kun Greenstep tunnistaa yhteiskunnallisia haasteita, se haluaa tarjota niihin ratkaisuja. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet lisäävät työkyvyttömyyseläkkeitä, mikä vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
– Ehkäisemme näitä ongelmia tarjoamalla työntekijöillemme matalan kynnyksen palveluita mielenterveyden hyväksi. Kuka tahansa voi varata pop-up-ajan HR-tiimiläiseltä tai työpsykologilta esimerkiksi työajanhallinnan, unihaasteiden tai työ- ja yksityiselämän haasteiden ratkaisemiseksi, Tanskanen kertoo.
Aktiivisen yrityskansalaisen rooliin kuuluu, että yritys maksaa veronsa ja pystyy avaamaan verojalanjälkensä.
– Verojalanjälki ja talouden rahavirtojen visualisointi havainnollistaa yrityksen taloudellista panosta yhteiskuntaan. Meillä ne kuvaavat sitä, kuinka orgaaninen kasvumme lisää työpaikkoja ja luo arvoa yhteiskuntaan. Lisäksi vaikutamme tukemalla asiakkaidemme liiketoimintaa, myös vastuullisuuden kehittämisessä. Toimimme 9 paikkakunnalla Suomessa ja tuemme asiakkaidemme kasvua ja yrityskentän elinvoimaisuutta paikallisesti.