Varma haluaa sijoittaa yrityksiin, jotka sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin

Varma odottaa sijoituskohteinaan olevilta yrityksiltä sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. On positiivista, että kestävän kehityksen joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeelle yhä enemmän, mutta tärkeintä on sitoutua tieteeseen perustuviin tavoitteisiin.

Varma kannustaa yrityksiä sitoutumaan tieteeseen perustuviin päästötavoitteisiin. Yksi Varman vastuullisuuden painopistealueista on ilmastonmuutoksen hillintä. Päätavoitteenamme on hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraalin sijoitussalkun tavoittelussa olemme Varmassa asettaneet tavoitteet ilmastoystävälliselle kokonaisuudelle, ilmastoallokaatiolle. Siksi suosimme vahvasti yrityksiä, joilla on selkeät strategiset, tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet osana strategiaa

Sijoittajana odotamme jokaiselta yritykseltä julkilausuttua visiota sekä strategiaa ja tavoitteita sen toteuttamiseksi. On käynyt varsin selväksi, että vastuullisuuden on oltava osa visiota ja strategiaa. Tavoitteiden asettaminen ei tunnetusti ole helppoa – tavoitteiden halutaan olevan merkityksellisiä ja kunnianhimoisia, mutta myös saavutettavissa ja mitattavissa, ja niiden tulee viedä toimintaa oikeaan suuntaan. Vaikka ilmastonmuutos ei olisikaan yrityksen liiketoiminnan ytimessä, se on silti otettava strategiassa huomioon.

Mitä ”tieteeseen perustuva” sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa, että tavoitteet ovat linjassa sen kanssa, mitä uusimman ilmastotutkimuksen valossa pidetään välttämättömänä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Science-Based Targets aloite (SBTi) on yhteishanke, jossa määritellään ja edistetään parhaita käytäntöjä ilmastotieteen mukaisten päästövähennys- ja nollapäästötavoitteiden asettamisessa. Aloitteen kautta yritykset saavat tiekartan päästöjensä vähentämiseksi siihen tahtiin ja siinä laajuudessa kuin ilmastotieteen mukaan on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 °C:een.

Yli tuhat yritystä eri puolilla maailmaa on jo sitoutunut tieteeseen perustuviin tavoitteisiin aloitteen kautta. Monilla yrityksillä ei kuitenkaan vielä ole lainkaan tavoitteita, ja monien yritysten tavoitteet eivät ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tämä koskee myös pohjoismaisia pörssiyhtiöitä.

Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta koskeva tietämys ja ymmärrys ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. On asetettava kunnianhimoisia tavoitteita, mutta myös tarvittaessa sitouduttava tarkistamaan niitä sitä mukaa kuin tieto lisääntyy. On hyväksyttävä se tosiasia, että tavoitteet muuttuvat. Varman sijoitusten ilmastopolitiikka päivitettiin vuonna 2019, ja meistä tuntuu, että taas on uuden tarkastelun paikka.

Toimintaa tarvitaan

Kun tavoitteet on asetettu, on ryhdyttävä toimeen muutosten toteuttamiseksi. Yrityksissä ei ehkä ole totuttu löytämään oikeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, mutta niissä on totuttu kohtaamaan aina uusia haasteita alati muuttuvassa maailmassamme – eli kannattaa toimia samoin kuin minkä tahansa muun haasteen edessä.

Päästötavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimet on vain otettava työn alle. Passiivisuus on hukkaan mennyt mahdollisuus. Wayne Gretzkyn sanoin: ”Jokainen laukaus, jonka jätät laukomatta, menee varmasti ohi.”

Kestävän kehityksen joukkovelkakirjat ovat kirsikka kakun päällä

ESG-joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku on kasvanut voimakkaasti. Green bondit hallitsevat edelleen kestäviä velkamarkkinoita. Green bondin liikkeeseenlaskussa nostettu velkapääoma korvamerkitään ilmasto- tai ympäristöhankkeisiin. Kestävyyteen sidottujen joukkovelkakirjojen (Sustainability-linked bond, SLB) liikkeeseenlasku kasvoi viime vuonna voimakkaasti, ja niiden markkinaosuus on nousemassa merkittäväksi. SLB-joukkovelkakirjoja laskettiin vuonna 2021 liikkeeseen lähes sadan miljardin dollarin arvosta.

SLB-joukkovelkakirjassa yritys nimenomaisesti sitoutuu vastuullisuustavoitteisiin. Tavoitteita mitataan ennalta määritellyillä mittareilla ja tuloksia arvioidaan suhteessa ennalta määritettyihin kestävyystavoitteisiin. Jos tavoitteita ei saavuteta, yritykselle koituu taloudellisia seuraamuksia, yleensä hieman korkeampien korkomaksujen muodossa.

Pidämme SLB-joukkovelkakirjoja ja sitoutumista vastuullisuuden parantamiseen positiivisena kehityksenä. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että tavoitteet ovat olennaisia, kvantitatiivisia, ennalta määriteltyjä, kunnianhimoisia, säännöllisesti seurattavia ja ulkoisesti todennettavissa ICMA:n SLB-joukkovelkakirjoja koskevien periaatteiden mukaisesti. Ollakseen riittävän kunnianhimoisia tavoitteiden tulee olla tieteeseen perustuvia.

Loppujen lopuksi kyse on vain siitä, että asetetaan kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet ja toteutetaan toimia niiden saavuttamiseksi. Sitä me odotamme yrityksiltä, joihin sijoitamme. Sitoutuminen osoitetaan tavoitteilla ja toimilla. Sitten voidaan juhlia ja tavoitteita voidaan tuoda näkyvästi esiin käyttämällä green bond- tai SLB-rahoitusta – ikään kuin kauniina kirsikkana kakun päällä.

Ann Brännback

Seniorisalkunhoitaja

Ann Brännback toimii seniorisalkunhoitajana Varman sijoitustoiminnan korkotiimissä. Hän vastaa Varman korkean luottoluokituksen yritysjoukkovelkakirjalainasalkusta. Ann on seurannut yrityslainamarkkinaa yli 15 vuoden ajan. Hän on kiinnostunut velka- ja korkomarkkinoista, yritysanalyysista sekä myös laajemmin yhteiskunnan kehityksestä. Vastuullisuus ja ESG on ollut Annille tärkeä painopiste sijoittamisessa viimeiset vuodet. Ann on sijoittanut Varmassa green bondeihin vuoden 2017 alusta.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä