Suomi on ollut menestystarina, talouskasvun näkökulmasta katsottuna.
Suuri kasvutarinamme alkaa sisällissodan jälkeisestä aallonpohjasta. Vuosien varrella Suomi onnistui kuromaan umpeen valtavan eron bruttokansantuotteessa muihin länsimaihin.
Suomessa syntyi isoja globaaleja pörssiyrityksiä, jotka tänä päivänä kukoistavat erityisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten Kiinassa. Haasteena ei olekaan isojen yritysten puuttuminen, niitä meillä on, samoin pieniä yrityksiä. Sen sijaan ongelma on, että keskikokoisia yrityksiä ei ole Suomessa riittävästi.
Ilman keskisuuria yrityksiä ei ole mahdollista, että meille seuraavan 20–30 vuoden kuluessa syntyisi uusia Nokioita, Koneita tai Wärtsilöitä.
Tilanne on paremmalla tolalla Ruotsissa, jossa uusia yrityksiä on listautunut viime vuosina moninkertaisesti niin paljon kuin Suomessa. Valtaosa Ruotsin uusista pörssiyrityksistä listautui First Northiin, pienemmille yrityksille tarkoitettuun kevyemmin säänneltyyn pörssiin.
Ruotsin nuoria listautujia katsoessa huomaa, ettei naapurimaan talouskasvu ole teknologiavetoista. Enemmistö uusista listayhtiöistä edustaa sellaisia aloja kuin rahoitus, terveydenhuolto ja öljy & kaasu.
Keskisuurten yritysten lisäksi kestävä kasvu Suomessa on täysin riippuvainen lähialueidemme kasvusta. Suomen kasvupyrähdys vaatii eritoten Euroopan ja Venäjän kasvua, jotta investointitoimintamme elpyisi riittävästi.
Kirjoitus pohjautuu esitykseen "Big Picture in Finland", jonka Risto Murto piti 22.5. Mass Flourishing Finland -seminaarissa Varmassa.