Työelämän kehittämisestä ja muutoksesta puhutaan paljon. Muutosta parhaiten kuvaava sana on mobiili, ja työtä tehdään yhä enemmän muualla kuin toimistossa omassa pienessä huoneessa.
Tarkastelen työelämän ilmiöitä kiinteistösijoittajan näkökulmasta ja ajattelen, että seinien on liikuttava siinä, missä ihmistenkin. Ainoaa pysyvää on jatkuva muutos – hidasteena korkeintaan ulkoseinät ja ihmismieli.
Tulevaisuuden toimitilat tarjoavat puitteet ihmisten yhteiselle toiminnalle ja ennen kaikkea luonnolliselle kohtaamiselle. Kun töitä tehdään osin yhteisissä tiloissa, on mahdollista verkottua ja hyödyntää myös toisten osaamista. Olipa kyseessä saman yrityksen eri liiketoiminta-alueista tai samoissa tiloissa toimivista yrittäjistä tai mikroyritysten osaajista, kohtaamisissa syntyy aina jotain uutta: työtä, lisäarvoa, tietoa.
Tulevaisuuden työympäristö ottavat huomioon erilaisia tapoja tehdä töitä. Asiantuntijatyössä tarvitaan edelleen hiljaisia huoneita, joissa voi rauhassa analysoida, tehdä johtopäätöksiä, laskea tai kirjoittaa. Aivo- ja tietotyössä yritykset kilpailevatkin yhä tiukemmin innovatiivisimmista osaajista. Väitän, että toimivat ja viihtyisät toimitilat ovat yrityksille yksi rekrytointivaltti tai keino pitää avainhenkilöt talossa. Kirjaimellisesti.
Avotiloissa tarvitaan puhelinkoppeja, minne voi vetäytyä, eikä neukkareidenkaan tarve ole mihinkään kadonnut. Ne tosin voisivat olla vaikka rentoja, kahvilahenkisiä tiloja rakennusten aulassa. Tiloja pitää olla useita kokoja ja erilaisiin tilanteisiin.
Palataan siihen mobiiliin työhön. Modernit tilat huomioivat myös sen, että moni tekee työtä toimistolla vain satunnaisesti ja on aina liikkeessä. Tällaisille asiakaspalvelun ammattilaisille voi riittää paikka pyöreän pöydän äärellä, jossa vaihtaa ajatuksia ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Kun toimistolle kerran tulee, on kiva, että siellä myös tapaa kollegoita.
Tulevaisuuden toimitilaratkaisuissa tarvitaan vähemmän neliöitä, mutta enemmän ajattelua ja kekseliäisyyttä järjestää tilat niin, että ne palvelevat erilaista työtä tekeviä ihmisiä. Työpaikkojen fyysinen uudelleenjärjestely antaa mahdollisuuden tehokkaalle toimitilan käytölle, kun yritykset vuokraavat vain tarvitsemansa tilat tai yksinyrittäjät työtilan silloin kun sitä tarvitsevat.
Vapaata toimitilaa on yllin kyllin tarjolla. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vapaata toimistotilaa on lähes 1,2 miljoonaa neliömetriä. Miksi sitten enää tiivistää, kun tilaa kerran on?
Näin kiinteistösijoittajana ajattelen, että tilojen tehokas käyttö lisää kustannusten hallintaa, tehostaa energian käyttöä ja lopputuloksena ovat fiksummat ja joustavammat tilat. Tilojen joustavaa käyttöä voi viedä niinkin pitkälle, että ne voivat taipua myös täysin toisenlaiseen tarkoitukseen. Esimerkiksi asuintarkoitukseen on muunnettavissa osa vanhoista toimistoista eikä purkamistakaan kannatta pelätä, jos se olisi tehokkaan rakentamisen ja alueen kannalta järkevää. Uudenlainen alueellinen vireä toiminta nostaa alueen ja sen myötä sijoituksen arvoa. Tyhjänä olevien toimistoneliöiden hupeneminen asuinkäyttöön tuskin tulee pääkaupunkiseudulla olemaan este yrityksille löytää itselleen sopivia tiloja lähivuosina.
Tilojen arvo on kuitenkin aina kiinni siitä, että ihmiset viihtyvät niissä ja että tilat täyttävät niille asetetun tarkoituksen. Ilman ihmisiä työtilat ovat vain seiniä ja kattoja – diilejä ja työtä syntyy ihmisten eikä organisaatioiden välillä.