Olen tehnyt 25 vuotta rinnakkain asiantuntija- ja esimiestyötä ja nyt kuluneen vuoden alusta keskittynyt kokonaan asiakastyöhön. Kun entiseen tekemiseen on saanut etäisyyttä, on samalla voinut miettiä sitä, miten esimiestyöstä voi saada paremmin kiinni.
Usein tarvitaan parempaa ajattelua ja asioista sopimista. Tämän tueksi olen asiakkaitani varten tehnyt mallin eräänlaisesta esimiehen itsereflektion polusta ja tämän polun elementit ajattelin jakaa tässä blogissani.
Tuntuu sitä, että esimiehet yleensä haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta joskus on jäänyt vaiheeseen sen pohtiminen, että mihin esimiehen sitten olisi syytä työssään keskittyä, kun työn tekemisen alusta elää koko ajan.
Lähtökohtana on toiminnan tarkasteleminen ensin vähän kauempaa ja kokonaisvaltaisemmin - systeeminä. Mihin suuntaan yrityksemme on menossa ja mitä huolia ja mahdollisuuksia tähän kehityskulkuun liittyy ihmisten kannalta? Mitä tuloksia meidän on tarkoitus saada aikaan ja millaisella tekemisellä ja prosesseilla pyrimme näihin tuloksiin?
Mikäli tavoiteltava tulos on epäselvä, niin silloin varmasti tekeminenkin on epäselvää. Voi olla myös niin, että asiaa pohtiessa oivaltaa sen, että nykyisillä tekemisen tavoilla ei tuloksia synny.
Sitten kannattaa katsoa ympärilllä olevia ihmisiä. Ketkä meillä tätä työtä tekevät ja millaisia työntekijöiden ja ehkä myös asiakkaiden yhteisöjä meistä muodostuu? Millaisilla taustoilla olemme tulleet tähän työhön ja millaisia kokemuksia meille on kertynyt matkan varrella ja miten nämä kokemukset ovat meitä muovanneet? Mikä mahtaa tältä pohjalta olla itse kenenkin käsitys hyvin tehdystä työstä?
Seuraavaksi voi jäsentää toiminnan raameja, välineitä ja tekemisten nivoutumista toisiinsa. Millaiset viranomaissäännöt ja laatuvaatimukset ohjaavat työtämme? Millaisia epävirallisia sääntöjä meille on kertynyt vuosien myötä? Miten hyvin nykyiset työvälineemme auttavat meitä pyrkimään kohti tuloksia? Tässä yhteydessä on hyvä muistaa se, että myös ajattelutavat ovat työvälineitä. Miten hyvin työmme nivoutuvat toisiinsa, jotta voimme tuottaa sen tuotteen tai palvelun, jonka olemme asiakkaalle luvanneet.
Yhteinen otsikko työlle löytyy asiakkaista. Tästäkin syystä on hyvä paneutua siihen, miten asiakkaat kokevat palvelun ja työntekijät työnsä ja mahtaako näillä asioilla olla joku yhteys keskenään. Voiko olla niin, että samat asiat, jotka ilahduttavat tai turhauttavat asiakasta, voivat vaikuttaa siihen, miten mielekkääksi työntekijä tuntee työnsä? Jos näin on, niin silloin on syytä ihan oikeasti suunnata huomio asiakasprosesseja haittaavien pullonkaulojen tunnistamiseen ja purkamiseen. Tämänkaltainen kehittäminen edistää hyvinvointia työssä.
Seuraavaksi voi katsoa vähän peiliin ja miettiä sitä, että mitä minun kohdallani on arvoa tuottava esimiestyö ja miten paljon käytän siihen aikaa. Asiantuntijoiden johtamisessa sitä voi olla esimerkiksi omien tiimiläisten tukeminen, osallistuminen asiakastyöhön sekä osallistuminen toimintatapojen sekä palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Tämä on lantin toinen puoli. Toiselta puolelta saattaa löytyä paljon arvoa tuottamatonta touhua: keskeytyksiä, viivytyksiä, haahuilua, lykkäämistä, päättämättömyyttä, etsiskelyä, siirtelyä, siirtyilyä, korjailua ja muistuttelua. Voi olla sähköposteja, kokouksia tai tapahtumia, jotka eivät liity arvon tuottamisen asiakkaille tai raportointia ja hallinnollisia tehtäviä, jotka eivät liity omien tiimiläisten tukemiseen, työn sujuvuuden varmistamiseen ja arvon tuottami-seen asiakkaalle. Tietokoneen ja puhelimenkin kanssa voi olla ongelmia. Ehkä paras tapa kehittää esimiestyötä onkin tämän arvoa tuottavan työn tunnistaminen ja turhan tauhkan purkaminen.
Esimiestyö on palvelutehtävä ja eräs tapa tämän asian kirkastamiseen voi olla oman esimiestyön palvelulupauksen kirjaaminen: Mitä olen esimiehenä valmis lupaamaan tiimiläisilleni ja mitä odotan heiltä, jotta voin lunastaa oman lupaukseni.
Esimiestyö on tekemistä ja arkisia hommia. Nämä tekemisetkin ovat joskus jääneet määrittelemättä. Asiat pitää tehdä ensin näkyviksi, jotta niiden tarpeellisuutta ja laatua pääsee tarkastelemaan. Tässä mielessä on hyvä kuvata esimiehen keskeisimmät hommat vuosi-, kuukausi-, viikko- ja päivätasolla. Lisäksi olisi hyödyllistä pohtia vaikka kollegoiden ja HR:n kanssa sitä, että millaisia pulmia meillä tyypillisesti esimiehet joutuvat kohtaamaan, mikä näissä tilanteissa on talon tapa toimia ja mistä esimies saa tarvittaessa apua. Samalla on hyvä kirkastaa sitä, mitä keinoja esimiehellä on palkita tiimiä tai yksittäistä työntekijää onnistumisista.
Jyri Juusti
Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.