Ruotsissa kaikki on paremmin?

Harvoin on keskustelu eläkkeistä ollut mediassa ja sosiaalisessa mediassa niin vilkasta kuin viime päivinä. On ymmärrettävää, että kun taloustieteen Nobel-palkinnon saaja kommentoi työeläkejärjestelmää, joka on sekä työnantajille, työntekijöille että yrittäjille ylivoimaisesti kallein lakisääteinen kustannus, työeläkerahastot ovat ennätyskorkeat ja työeläke on yhä suuremmalle osalle suomalaisia ensisijainen toimeentulon muoto, niin asia herättää tunteita ja näkemyksiä puolin ja toisin.

Kansainvälisesti verrattuna nykyinen TyEL:in keskimääräinen maksu 24,4 % on kieltämättä suhteellisen korkea. Suomalaisilla työnantajilla on velvollisuus maksaa myös muita pakollisia palkan sivukuluja, joita ovat: tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus-, työntekijän ryhmähenkivakuutus- sekä sairausvakuutusmaksu. Jokainen maa määrittelee kansallisesti sekä sosiaaliturvan koostumuksen että etuuksien ja maksujen tason sekä sen miten maksu jakaantuu työntekijän ja työnantajan välillä. Siksi kokonaiskuvan kannalta on relevanttia katsoa myös työnantajien kokonaiskustannusta ja verrata sitä esim. naapurimaiden kokonaismaksutasoon. Suomessa työnantajat maksavat tänä päivänä yhteensä keskimäärin 21,07 %:ia palkan sivukuluja. Lisäksi työntekijät maksavat 6,15 tai 53-62-vuotiaat 7,65 prosenttia eläkevakuutusmaksua ja 1,6 % työttömyysvakuutusmaksua.

Ruotsin ja Viron maksut

Bengt Holmström esitti pelkonaan, että työvoima karkaa Ruotsiin, koska Ruotsissa eläkevakuutusmaksut ovat alhaisemmat. Ruotsissahan perinteisesti kaikki on paremmin, vai onko? Ruotsissa eläkevakuutusmaksu (18,11%) jakaantuu työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantajan maksu on 10,91 % ja sillä kustannetaan vanhuus- ja perhe-eläkkeet. Työkyvyttömyyden perusteella maksettavat korvaukset sen sijaan rahoitetaan sairausvakuutusmaksulla, jonka työnantaja kustantaa yksin. Työntekijät maksavat 7 % vanhuuseläkemaksua osana henkilökohtaista veroprosenttiaan. Muita lakisääteisiä työntekijämaksuja ei Ruotsissa peritä.

Ruotsissa työnantajan pakolliset sivukulut ovat alhaisesta eläkemaksusta huolimatta yhteensä 31,42 %, eli n. 10 % korkeammat kuin Suomessa. Ammatillisten lisäeläkkeiden yleisyydestä johtuen työnantajat maksavat lakisääteisten maksujen lisäksi ammatilliseen lisäeläkejärjestelmään vähintään 4,5 % palkoista palkkakattoon asti ja 30,5 % palkkakaton ylittävästä palkanosasta. Eli kaiken kaikkiaan ruotsalaisten työnantajien sivukulut ovat vähintään n. 36 %. Tänä päivänä Ruotsissa käydään keskustelua ammatillisen lisäeläkevakuutuksen maksujen korottamisesta, joten maksunkorotuspaineita on myös Ruotsissa.

Eteläisen naapurimaamme Viron työnantajamaksut eivät nekään ole Suomea alhaisemmat. Vuodesta 2014 alkaen Virossa ei ole eritelty työnantajan eläke- ja sairausvakuutusmaksuja, vaan 33 %:in suuruinen sosiaaliturvamaksu kattaa kaikki sosiaaliturvaetuudet ja sen kustantaa yksin työnantaja. Työntekijöiltä ei Virossa peritä lainkaan eläkevakuutusmaksuja.

Pelkkä lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen vertaileminen voi antaa kovin virheellisen kuvan työnantajien kokonaissivukulujen määrästä. Suomalaisten työnantajien kokonaissivukulut ovat suhteellisen korkeista eläkevakuutusmaksuista huolimatta selvästi alhaisemmat kuin naapurimaissa. Työntekijöiden eläkemaksut ovat Suomessa ja Ruotsissa karkeasti samalla tasolla. Koska kiky-sopimuksen perusteella työntekijän työeläkemaksu nousee Suomessa lähivuosina 7,15 %:iin (53-62-vuotiailla 8,65 %), niin ruotsalainen työntekijä tulee tulevaisuudessa maksamaan hieman vähemmän kuin suomalainen kollegansa. Mutta nähtäväksi jää onko ero työntekijämaksujen välillä niin suuri, että se on syy muuttaa Ruotsiin.

2017 voimaan astuneessa eläkeuudistuksessa ei kajottu perhe-eläketurvaan, jonka uudistaminen on vielä selvityksen alla. Mikäli perhe-eläketurvaa supistetaan tulevassa uudistuksessa, niin se puolestaan pienentää perhe-eläkemenoa tulevaisuudessa. Nyt perusmaksusta noin 1,8 % käytetään perhe-eläkkeiden kustantamiseen, joten perhe-eläketurvan uudistaminen voi tuoda joustovaraa nykyisen TyEL-perusmaksun sisällä niin, että kokonaismaksua ei tarvitse nostaa.

Arja Iisakkala

Asiakaspalvelupäällikkö, ulkomaanpalvelujen päällikkö

Arja työskentelee Varman vakuutuspalveluissa asiantuntijatiimin esimiehenä. Hän osallistuu päivittäisessä työssä yritysten ja yrittäjien työeläkevakuuttamisen erityistilanteisiin sekä Suomessa että ulkomailla tehtävän työn osalta. Alan kokemusta on kertynyt 20 vuoden ajalta. Arja on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja nykyinen tehtävä tarjoaa aitiopaikan eläkevakuuttamisen toimeenpanoon työntekijöiden ja yrittäjien osalta. Viime vuosina Arja on nostanut erityisesti esille YEL-vakuuttamiseen merkitystä yrittäjien sosiaaliturvaan. – Asioiden monimutkaisuus näkyy siinä, että ratkaisut edellyttävät usein vahvaa tiimityötä ja verkostoja eri toimijoiden kesken. Vapaalla Arja mm. remontoi mökkiä ja on vapaaehtoistyössä lasten asialla.