Digiajan liiketoiminta ja työntekijöiden työkyky - mitä ja kenen ongelmaa ratkaiset?

  • Kassasta palvelumyyjäksi
  • Tarjoilijasta ravintolaelämysten tuottajaksi
  • Hampaiden paikkaajasta liiketoimintaosaajaksi 
  • Automekaanikosta ohjelmistojen hyödyntäjäksi
  • Kokoonpanotyöntekijästä robotin käyttäjäksi

Mistä on kyse? Millaisia liiketoiminnallisia kysymyksiä ja suuntia näiden työntekijöiden toimenkuvien muutosten taustalla on? Millaisia työkykyhaasteita nämä voivat työntekijöille synnyttää?

Näistä kysymyksistä keskustelemme asiakkaidemme liiketoiminnan ja HR:n edustajien kanssa, kun etsimme perimmäisiä syitä ja ratkaisuja sille, mistä työntekijöiden työkykyongelmat ja työn sujumattomuudet syntyvät.

Megatrendit tunkeutuvat meidän kaikkien työhön

Yritysten tehtävänä on tuottaa tavaroita tai palveluja ja myydä niitä asiakkailleen. Megatrendit, kuten globalisaatio, digitalisaatio ja teknologinen kehitys, muuttavat yritysten tapaa tehdä ydintehtäväänsä pakottaen yritykset muuttamaan liiketoimintamallejaan. Megatrendit tuottavat yrityksille siis uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita liiketoimintaan, häiriöitä työntekijöiden työn tekemiseen ja pahimmillaan työkykyongelmia.

Automekaanikko on tehnyt likaista ja fyysistä työtä, hankalissa työasennoissa, kädet rasvassa melun täyttämässä ympäristössä. Autojen teknologisen kehityksen myötä työ on muuttumassa mekaanisesta autojen korjaamisesta vikakoodien etsimiseksi. "Kolari on enemmän sähkö- kuin peltiremontti", kuten eräs henkilöstöjohtaja työn muutosta kuvasi. Peltiremonttia tehtiin työkaverin kanssa auton alla vieretysten maaten, nyt kollegaan otetaan tietokoneyhteys Saksaan, kun ratkaistaan auton sähköongelmaa.

Ennen automekaanikolta meni olkapää, nyt pännivät ohjelmistot ja epäselvyydet

Teollisen ajan työ ja työkykyyn liittyvät haasteet olivat yksinkertaisempia ja muuttumattomampia kuin nykyään. Työkykyhaasteita on tähän saakka pystytty ratkaisemaan pääosin fyysistä työkykyä kehittämällä ja yksittäiseen työntekijään kohdistuvilla toimenpiteillä sekä luomalla työkykyjohtamisen malleja ja prosesseja. Automekaanikolle on tarjottu selkäkursseja ja esimiehille varhaisen tuen mallin koulutusta.

Digiajan työ muuttuu nopeasti, kun asiakkaiden tarpeet yksilöllistyvät, palvelujen toimitusnopeuden vaatimukset kasvavat, kilpailu koventuu ja työ edellyttää verkostomaista tapaa toimia. Työntekijöiden silmin näyttää siltä, että oma työ on jatkuvassa myllerryksessä. Autojen muutokset edellyttävät automekaanikolta digiosaamista ja uudenlaista yhteistyötä, mutta samalla edelleen taitoa vaihtaa öljyt, suodattimet ja jakohihna. Päivät saattavat täyttyä erilaisista häiriöistä ja tilanteista, joissa ei löydy oikeaa tapaa toimia. Isoa kuvaa on vaikea hahmottaa, eikä esimies osaa auttaa.

Menestyksekäs liiketoiminta ja työntekijöiden työkyvyn tukeminen edellyttävät liiketoiminnan suunnan ja työn tekemisen muutoksen ymmärtämistä. Tarvitaan myös uudenlaista yhteistyötä yrityksen sisäisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kesken, jotta työkykyhaasteisiin löydetään liiketoimintalähtöisesti ratkaisuja.

Lue myös Leena Puurusen blogiteksti, jossa hän kuvaa, miten työn muutos haastaa työntekijän työkyvyn.

Katso webinaari

Marjo Heikkinen

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Marjo Heikkinen toimii Varmassa työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus konsultoinnista ja työn kehittämisestä useilla toimialoilla ja organisaatiotasoilla.  Marjo tarkastelee työkykyä osana kehittyvää työtä. Marjo on kiinnostunut siitä, millaisia työkykyilmiöitä työelämän murros synnyttää ja millaisia ovat työkykyä ja sen hallintaa tukevat uudet keinot ja ratkaisut.

Tero Virtanen

Asiakkuuspäällikkö