Paljon julkista keskustelua herättänyt työttömien aktiivimalli on ollut voimassa vuoden vaihteesta lähtien. Mallin tavoite on eri tavoin aktivoida työttömiä työnhakuun, oman osaamisen ylläpitoon ja ylipäätään huolehtimaan omasta työllistymiskyvystään. Jos ei toimi ohjeiden mukaan, uhkana on työttömyysetuuden määräaikainen alentaminen. Keppi on siis asetettu.
Laissa on mahdollisuus välttää sekä aktivointitoimien kohteeksi joutuminen että siitä kieltäytymisestä seuraava sanktio. Jos työttömällä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, hän välttyy sekä aktivoinnilta että toimeentulon heikkenemisestä. Onko tämä viisasta?
Kaikkia työttömiä ei pystytä työllistämään. Syynä voi olla korkea ikä, syrjäinen asuminen, heikko osaaminen yms. Osalla on myös toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia, jotka vaikeuttavat työllistymistä. Sairaudet eivät kuitenkaan ole niin vaikeita, että niiden perusteella olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eräänlainen väliinputoajaryhmä. Historiassa on kahdesti erityislailla (Lex Taipale, Lex Lindström) siirretty ikääntyneitä pitkään työttömänä olleita eläketuki-nimiselle etuudelle muutama vuosi ennen vanhuuseläkeikää.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen on helppoa. Eläkehakemuksen pystyy täyttämään eläkeyhtiön verkkosivuilla ja lääkärinlausunnon voi toimittaa myöhemmin. Eläkehakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on parin kuukauden luokkaa. Vitkuttelemalla lääkärinlausunnon toimittamisessa tai toimittamalla lisäselvityksiä tasaisen harvakseltaan käsittelyaikaa voi pidentää joitakin viikkoja. Viimeistään 3-4 kuukauden kuluttua on kuitenkin edessä uusi aktivointikausi, jos eläkepäätös on hylkäävä.
Ja sitä se kohtuullisen isolla todennäköisyydellä on, jos eläkkeen hakemisen motiivina on ensisijaisesti välttää aktivointitoimet ja sanktiot. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää riittävän suurta sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn alenemaa, niin työttömältä kuin työelämästä tulevalta hakijalta. Työttömyys toki lisää työkykyyn vaikuttavien sairauksien esiintymistä, mutta yksinään työttömyys ei ole työkyvyttömyyseläkkeen peruste.
Aktivointimalli voi siis tuoda eläkeyhtiöihin lisää hylkäykseen päätyviä hakemuksia. Jo nykyisellään hakemuksista lähes 30 % hylätään. Aktivointimallin synnyttämät hakemukset lisäävät eläkeyhtiöiden työtä ja hidastavat muiden hakijoiden, oikeasti sairaiden, hakemusten käsittelyä.
Mutta paljon tärkeämpi asia on hylkäävän eläkepäätöksen saamisen vaikutus työttömän itsetunnolle. Vaikka eläkehakemus olisi miten tehty vain aktivoinnin kiertämiseksi ja puoliksi kujeellaan, hylkäävä eläkepäätös on aina saajalleen kova pala. En kelpaa työhön enkä eläkkeelle, voi moni hylkäyksen saanut ajatella. Miten siitä ponnistaa eteenpäin, uuteen työn hakuun?
Sosiaalivakuutuksessa on pääosin päästy eroon ajattelusta, jossa ihminen laitetaan ensin hakemaan hylkäävä päätös jostain ensisijaiseksi katsotusta etuudesta ennen kuin häntä voidaan auttaa. Työkyvyttömyyseläkkeen hakemista aktivointimallin kiertämiseksi ei nytkään tule suositella. Tarpeettoman hylkäävän eläkepäätöksen hakeminen ei ole ihmiselle hyväksi.