Monilla nuorilla on synkkä kuva eläkkeistä. Nuorten mielikuvan mukaan eläkeasiat ovat usein tylsiä ja vaikeita, eivätkä koske heitä itseään. Julkista keskusteluakin eläkkeistä leimaa vaikeaselkoisuus, epäluulo ja sukupolvien välinen vastakkainasettelu. Osa nuorista tuntuu jopa ajattelevan, että eläkevuosista ei selviä kuin säästämällä kaiken itse.
Näitä julkisuudessa usein esiintyviä mielikuvia lähdimme haastamaan, kun päätimme osallistua yhteistyökumppanina Jyväskylässä järjestettyyn journalistiikan ja viestinnän opiskelijoiden Ydinviesti-tapahtumaan. Toista kertaa järjestetyssä Ydinviestissä opiskelijat saavat ratkaistavaksi yhden tapahtuman yhteistyökumppanin laatiman haasteen - konkreettisen asian, jonka kanssa yritys painiskelee. Nuoret pääsevät käyttämään osaamistaan samalla kun heille tarjoutuu mahdollisuus työelämätaitojen kehittämiseen käytännössä. Yritykset ovat yhä enemmän alkaneet käyttää nuoria asiantuntijoina, ja myös me uskomme, että nuoria kannattaa kuunnella.
Me halusimme etsiä keinoja siihen, miten saisimme nuoret kiinnostumaan eläketurvaan liittyvistä asioista paremmin. Olemme huomanneet, että monimutkaisten eläkeasioiden tiimoilta on vaikea tavoittaa opiskelijoita. Vuosikymmenten päässä häämöttävä eläke ei ymmärrettävästi kiinnosta juuri ensimmäisen oman alan työpaikan imuun päässyttä. Kun työeläkeyhtiö Elo kesällä kyseli nuorilta eläkkeistä, kyselyn mukaan vain 10 prosenttia vastanneista kertoi olevansa hyvin perillä siitä, miten oma eläke muodostuu. Silti hyvin moni kaipasi eläkkeistä lisää tietoa.
Eläketurvakeskuksen tekemästä eläkebarometrista näkee myös, että nuorten luottamus eläkejärjestelmään on ikäryhmistä heikointa. Esimerkiksi 25-34-vuotiaista luottoa eläkejärjestelmään löytyy 46 prosentilta, kun eläkeikäisistä neljä viidestä luottaa järjestelmään. On meidän tehtävä nostaa asia esille ja kysyä miksi.
Lisää eläketietoutta, kyllä kiitos!
Marraskuun alussa pidetty Ydinviesti-tapahtuma on saanut opiskelijoiden keskuudessa suuren suosion. Tapahtumaan osallistui sata nuorta ja se myytiin loppuun alle kymmenessä minuutissa. Yhteistyökumppaneiden antamien haasteiden teemat vaihtelivat markkinointiviestinnästä vaikuttavuusviestintään tai työnantajamielikuvan rakentamiseen. Opiskelijat työskentelivät tehtävän parissa noin kolme tuntia.
Varman työpajassa oli noin parikymmentä nuorta, jotka pohtivat neljän hengen ryhmissä haastettamme. Nuoret eivät pitäneet eläkeasioita suinkaan tylsinä. Selkein kontakti eläketurvaan liittyviin asioihin oli monelle nuorelle omat vanhemmat. Monet pohtivat eläkeiän nostoa ja vertasivat sitä, milloin pääsisivät itse eläkkeelle, tai että milloin heidän vanhempansa ja isovanhempansa olivat jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Yksi nuori kertoikin yrittäjäisästään, joka oli vakuuttanut ansiotasonsa hyvälle tasolle, koska halusi varmistaa tulotasonsa myös työvuosien jälkeen.
Eläkeasiat näyttivät kaukaisilta, myyttisiltä, pelottaviltakin. Saimme kuulla esimerkiksi seuraavaa:
"Se tuntuu pelottavaltakin, että mitä itselle sitten jää, kun on sen aika. Sen vuoksi ahdistaa vähän tarttua aiheeseenkin."
"Mietityttää yrittäjyys ja eläkkeiden kertyminen. Miten yrittäjän eläke poikkeaa siitä, että käy töissä?"
Kysymyksiäkin heräsi, kuten että miten huolehdimme sijoitustemme vastuullisuudesta, tai että voiko vuosikymmenten työuran jälkeen vanhuuseläkehakemuksen hylätä.
"Minulle eläkeasiat eivät tunnut vastenmieliseltä, mutta ei myöskään yhtään ajankohtaiselta. Ei tule mietittyä, miten ja miksi nämä asiat tulisi tässä kohtaa huomioida".
Tähän tiivystyy eläketurvan suurin haaste nuorten näkökulmasta: nuoret eivät helposti löydä yhteyttä eläkkeiden ja oman elämäntilanteensa välillä. Tässä työeläkeyhtiöilläkin on tehtävää: nuoret eivät esimerkiksi olleet tietoisia siitä, että korkeakoulusta valmistuminen kartuttaa eläkettä samoin kuin hoitovapaa.
Me uskomme, että on nuorten oma etu tuntea eläkeasiat. Oman talouden tunteminen auttaa tekemään fiksuja ratkaisuja. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvällä eläkeasiat tulevat eteen heti jo lähes yhtä aikaa yrityksen perustusasiakirjojen kanssa. Yrittäjä joutuu itse huolehtimaan eläketurvastaan, joka perusteella määräytyy myös vanhempainraha ja sairauspäiväraha.
Sama koskee myös itsensä työllistäjiä, joita nuorissa on yhä isompi joukko.