Välillä tuntuu, että työelämä on rikki. Vaikka puhutaan paljon siitä, että robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ottavat haltuun suuren osan ihmisten töistä, silti työelämäkeskustelua leimaa jatkuva puhe kiireestä, stressistä, riittämättömyyden tunteista ja uupumuksesta. Aivan kuin työmäärä olisi lisääntymässä, ei vähenemässä.
Kiire on hyvin kompleksinen ilmiö, ja sitä voidaan tarkastella monella tasolla. On totta, että ylätasolla tarkasteltuna maailman muutoksen jatkuvasti kiihtyvä tahti luo entistä suurempia vaateita meille ihmisille. Yhtäkkiä eteen tulee uusia työtehtäviä, projekteja, muutoshankkeita, järjestelmiä, osaamisia ja taitoja, jotka oikeastaan olisi pitänyt olla hallussa jo eilen. Voidaan puhua työelämän kiireestä.
Rakennamme todellisuuttamme myös vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Voidaan puhua yhteisöllisestä kiireestä. Edelleen joissain organisaatioissa on vallalla kulttuuri, jossa kiireisyys on merkki omasta tärkeydestä. Aivotutkimus kuitenkin osoittaa, että mitä vaativampaa asiantuntijayötä teemme, sitä enemmän tarvitsisimme arkeemme myös aitoa ajattelun aikaa. Monimutkaiset ongelmat eivät ratkea multitaskaamalla.
Yhteisölliseen kiireeseen voimme vaikuttaa omalla esimerkillämme sekä nostamalla organisaatiossamme kiirettä ylläpitäviä toimintatapoja yhteiseen keskusteluun ja kehitettäviksi. Puhutaan yhteisestä työn sujuvuuden kehittämisestä.
Nopeimmin käyttöönotettava vipuvarsi aikaansaamisen vahvistamisessa syntyy kuitenkin omaan subjektiiviseen kiireeseen vaikuttamalla. Omaan ajatteluumme ja toimintaamme voimme paitsi itse vaikuttaa, siitä voimme myös itse päättää.
Kysyin viideltä aikaansaamisen asiantuntijalta*, mitkä kolme vinkkiä he antaisivat oman työn hallintaan yksilönäkökulmasta. Tiivistäen voidaan sanoa, että vinkit kiteytyvät seuraavan kolmeen pääkohtaan:
- Kirkasta, mitä haluat saada aikaan. Fokusoiminen ja priorisointi on mahdotonta, jos et tiedä, mitkä ovat työsi tärkeimmät tavoitteet ja tehtävät.
- Vahvista omia voimavarojasi. Aikaansaamisen käyttövoima kumpuaa omasta hyvinvoinnistasi. Pidä siis huolta jaksamisestasi ja palautumisestasi.
- Ota käyttöön sinulle sopivat työkalut tehtävien muistamiseen, järjestelemiseen ja aikatauluttamiseen. Etsi ja testaa, mitkä konkreettiset välineet sopisivat sinun työhösi parhaiten.
Onko työ siis lisääntymässä? Ennemminkin se on muuttamassa muotoaan. Yhä suurempi osa töistä on informaation käsittelyä, tulkintaa, jalostamista ja välittämistä kompleksisissa verkostoissa, joissa kaikki vaikuttaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla kaikkeen. Tämän vuoksi meidän täytyy oppia tekemään työtämme älykkäämmin, sekä yksilöinä että yhdessä.
---
*Minna Huotilainen, aivotutkija, professori, Helsingin yliopisto
Sami Paju, ajatustenkuljettaja ja organisaatiokehittäjä, Filosofian Akatemia Oy
Minna Toivanen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Santeri Lanér, työyhteisövalmentaja ja työnohjaaja, Tietoinen Työelämä
Markus Neuvonen, tietokirjailija ja aivotyön asiantuntija, Tietoinen Työelämä
Sonja Strömsholm
Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto.