Tänä päivänä puhutaan paljon datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa silloin, kun mietitään henkilöstön työkyvyn ylläpitoa? Tätä asiaa aloimme pohtia kollegani, työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Outi Hartikaisen kanssa, ja ilmoittauduimme mukaan täydennyskoulutukseen, jossa aiheena oli data ja analytiikka liiketoiminnan kehittämisessä.
Meitä innosti ymmärtää, mitä datavetoinen liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa. Miten yritykset tänä päivänä yhdistävät ja hyödyntävät ketterästi eri tietolähteistä tulevaa dataa toimintansa kehittämiseen? Huomasimme heti, että yritykset eivät ole vielä osanneet hyödyntää henkilöstöstä saatavaa dataa liiketoiminnan tuloksellisessa johtamisessa. Totesimme, että tässä suomalaisilla yrityksillä olisi paljon parantamisen mahdollisuuksia.
Datan määrän jatkuva lisääntyminen vauhdittaa digitalisaatiota ja se tuo muutospaineen työn rakenteellisille muutoksille. Yksilölle työn muutos heijastuu osaamiseen jatkuvan kehittämisen tarpeena. Tulevaisuuden työelämässä menestymisen ja työkyvyn ylläpitämisen edellytys on uusiutumiskyky.
Työkykyjohtamisen kehityspäälliköinä olemme asiakastyössä havainneet, että työn murroksen kompleksiuus heijastuu nyt yksilöiden kokemukseen omasta työkyvystä. Pahimmillaan tunne työn hallinnan menettämistä ja osaamisen riittämättömyydestä johtaa lopulta ratkaisun hakemiseen työkyvyttömyydestä. Vuonna 2018 meillä Varmassa työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä nousi 13 % edellisvuoteen verrattuna.
Iso kysymys on, miten yritykset mahdollistavat työntekijöiden innostuksen jatkuvaan kehittymiseen ja yhdessä oppimiseen. Työkykyyn vaikuttaa entistä enemmän työn merkityksellisyys, työn imun tunne ja mahdollisuus yhdessä tekemiseen.
Nykyisin dataa on käytössä jo niin paljon, että oleellisen datan määrittäminen ja analysointi antaa enenevässä määrin myös uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää dataa ja siitä johdettua tietoa erilaisiin tarkoituksiin.
Nämä kaksi tosiasiaa, työn murroksen tuomat haasteet sekä oleellisen datan hyödyntäminen, herätti meille kysymyksen: Miten saada henkilöstöstä laaja-alaisesti dataa ja miten sitä hyödyntämällä voitaisiin ennakoida henkilöstön työkykyä ja liiketoiminnan tuloksellisuutta. Henkilöstön jatkuvan kuuntelemisen työkalut ovatkin yksi Varman tarjoama palvelu yrityksille pysyä kartalla henkilöstön työkyvystä.
Yksi oppimme koulutuksesta oli, että data itsessään on arvotonta. Vasta kun kerättyä dataa jalostetaan tiedoksi ja tietoa analysoidaan, antaa se mahdollisuuden datan hyödyntämiseen. Kaikki lähtee määrittelystä, mitä ja mistä tietoa tarvitaan, jotta saadaan määritelty ongelma ratkaistua. Datan hyödyntäminen on prosessi siinä missä muutkin prosessit – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.