Asiakkaidemme kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksissa näkyy osaamiseen, työn muutostilanteisiin sekä mielenterveysongelmien lisääntymiseen liittyviä ilmiöitä ja tarinoita. Näihin on vaikea päästä oikea-aikaisesti kiinni perinteisin työkyvyn tukemisen keinoin.
Esimerkiksi teollisuudessa on aiemmin ollut vallalla työkulttuuri, jossa vaivojen kanssa on sinnitelty vanhuuseläkkeelle saakka. Teknologian kehityksen myötä on tullut rekrytointihaasteita osaavasta henkilökunnasta, ja myös suhdannevaihtelut ovat tuoneet muutosta. Alalle on tullut nuoria, joilla on kapea koulutuspohja ja jo ennen työsuhteen alkua olemassa olleita mielenterveyden ongelmia. Vuorotyöstä voi aiheutua uniongelmia ja lisääntyviä psyykkisiä oireita. Kankean työkulttuurin vuoksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat vähäisiä. Ongelmien kasaantuessa nuori lähtee pois työpaikasta ja hakeutuu uudelle paikkakunnalle uusiin työtehtäviin. Tyypillistä näissä tilanteissa on, että nuorella on pätkittäinen työhistoria, ja hoitotaho muuttuu työpaikan vaihdon myötä, eikä nuori sitoudu asianmukaiseen hoitoon. Uhkana on syrjäytyminen ja ajautuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työkyvyn käsite on laaja-alainen ja se koostuu monesta eri tekijästä, joista osaa on vaikea arvioida lääketieteellisin keinoin. Työkykyyn vaikuttavat fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisäksi yksilön omat asenteet, osaaminen ja motivaatio. Ihmisen itse kokemaan työkykyisyyteen vaikuttavat myös elämäntilanne, arvot, uravalinta, kokemukset työn merkityksellisyydestä ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta sekä omat vaikutusmahdollisuudet työhön ja sen sisältöön.
Työterveyshuollolla on perinteisesti ollut vahvasti sairauskeskeinen viitekehys: työkykyyn liittyvät haasteet on herkästi medikalisoitu ottamatta huomioon muita työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten elämänhallinnan ongelmia tai osaamiseen ja asenteeseen liittyviä haasteita. Yksilön kokemus siitä, ettei enää pärjää työssä, vaikuttaa heikentävästi työkykyyn. Työterveyshuollolla onkin merkittävä rooli siinä, onko se työssä jatkamisen vai eläkehakuisuuden tukija. Osataanko työterveyshuollossa tukea työntekijää muutoksessa ja ohjata eteenpäin? Myös työura-vaihtoehtojen miettiminen työkykyyn paremmin soveltuviin työtehtäviin pitäisi aloittaa riittävän ajoissa jo ennen sairauslomien alkamista.
Modernilta työterveyshuollolta edellytetään ymmärrystä yrityksen liiketoiminnan suunnasta ja sen vaikutuksesta työntekijöiden työkykyyn ja osaamiseen. Myös meidän työeläkeyhtiöiden asiantuntijoiden on suunnattava katsetta tulevaisuuden työkykyriskeihin yhdessä asiakkaidemme ja työterveyshuollon kanssa. Meidänkin pitäisi keskittyä enemmän ennakoivaan työkykyjohtamiseen, kartoittaa tulevaisuuden työkykyriskejä ja miettiä kestäviä ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamisen tueksi.
Työeläkeyhtiön yksi tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä ennenaikaisia työkyvyttömyysriskejä. Se onnistuu parhaiten pysymällä mukana asiakkaidemme muutostilanteissa arjen kumppanina ja kehittämällä palvelujamme asiakaslähtöisesti vastaamaan tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Leena Puurunen
Leena Puurunen ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen vaikutukset työkykyyn.