Kohti itseohjautuvaa organisaatiota

Organisaatiomalleja muokkaamalla haetaan parempaa ketteryyttä, aikaansaamista ja nopeutta vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Ihmisten kyvykkyydet halutaan monipuolisesti käyttöön ja yhteinen tekeminen sujuvaksi. Onko itseohjautuva organisaatiomalli voittava systeemi, johon organisaatiot yksi toisensa jälkeen siirtyvät?

Monessa yrityksessä arvioidaan parhaillaan itseohjautuvuuden mahdollisuuksia. Muuttuva työelämä, nykyihmisten korostunut autonomian tarve ja teknologian kehitys ovat keskeisiä muutostrendejä taustalla vaikuttamassa. Mistä vallasta johtajat ja esimiehet ovat valmiita luopumaan ja millaista uudenlaista johtamista itseohjautuva organisaatio edellyttää toimiakseen? Voiko isostakin dinosauruksesta kuoriutua vikkelä peluri, vai onko se vain dynaamisten IT-firmojen mahdollisuus? Tuleeko siilot vaan vain yksinkertaisesti räjäyttää reippaasti auki ja vapauttaa sisäiset innovaattorit ideoimaan uutta kasvua yhdessä? Mitä olisi huomioitava?

Tarkastellaan hierarkisen ja itseohjautuvan organisaation piirteitä merkitysten, stereotypioiden ja sanaparien kautta.

Hierarkinen organisaatio Itseohjautuva organisaatio
Useita hierarkiakerroksia Matala organisaatio, litteä
Johto tekee päätökset Jokainen tekee päätöksiä
Esimiehiä eri tasoilla Ei esimiehiä tai minimaalisesti
Valtuudet rajattu Valtuudet toimia raamien sisällä
Viralliset foorumit Monta foorumia ja kanavaa
Ylhäältä alas Vaakatasossa, samalta tasolta
Osastoja Tiimejä, heimoja, sidosryhmiä
Raportoidaan Tehdään yhteisesti näkyväksi
Status, titteli Paras idea, ammattitaito
Kiinteä organismi Elävä, sykkivä, ameeba
Käsky Halu
Objekti Subjekti
Hidas Lean, agile, kokeileva
Ulkoaohjautuva Itsensä johtaja
Turvallisuushakuinen Avoimia ongelmia kohtaava

Organisaation työstäminen itseohjautuvaksi on yrityskulttuurisidonnainen kysymys. Mikä on edustamamme johtamisfilosofia ja yrityksen nykyinen dna?

Itseohjautuvan organisaation mahdollisuuksia ja sudenkuoppia tulee tarkastella yhdessä, jotta voidaan visualisoida nykytila, tavoitetila ja erotus niiden välillä. On hyvä tunnistaa, miten tällä hetkellä toimitaan ja tehdä myös ajattelua toimintamallien taustalla näkyväksi.

Tarkistuslista itseohjautuvan organisaation arkkitehtuurin tarkasteluun

  1. Määrittäkää johtamisfilosofia: Mitä itseohjautuva toimintamalli tarkoittaa teidän organisaatiossa? Miksi haluatte siirtyä siihen? Miten vahvasti olette sitoutuneet siihen? Millaisesta vallasta olette valmiita luopumaan? Mitä siirtymä konkreettisesti tarkoittaa? Mitä merkitystä ja innostavuutta itseohjautuva malli voi tuoda henkilöstölle? Mitkä ovat uhraukset ja kompastuskivet?
  2. Määrittäkää selkeä visio siitä, kuinka asiakas saa parempaa palvelua ja arvoa itseohjautuvan toiminnan kautta. Määrittäkää, miten itseohjautuva optimaalisessa tapauksessa toimisi.
  3. Avatkaa itseohjautuvan organisaation rakennuspalat: keitä meillä on töissä, mitä rooleja tarvitaan, työkalut, pelisäännöt, osaaminen, visualisointi, fasilitointitarve, toimintamallit yhteisen tekemisen osalta, valtuudet, tiimisopimus, läpinäkyvyys, dialogisuus, reflektointi ja oppiminen. Miten työsuhteeseen liittyvät tekijät, palkitsemisasiat ja muut hallinnolliset tekijät ratkaistaan?
  4. Tunnistakaa mahdolliset pullonkaulat, riskit, häiriöt, rajapinnat, tulpat ja muut tekijät, jotka vaikuttavat virtaukseen ja yhteiseen aikaansaamiseen. Hyödyntäkää Lean-menetelmiä.
  5. Tunnistakaa, millaisin askelin itseohjautuvaan toimintamalliin siirtyminen olisi mahdollista. Kuvatkaa esimiesten muuttuva rooli ja prosessoikaa yhdessä. Itseohjautuvassa organisaatiossa on vähemmän esimiehiä tai ne katoavat kokonaan.
  6. Visualisoikaa vaiheet 1-5 ja rakentakaa niistä systeeminen kokonaisuus jokaiselle näkyväksi

Asiakkaiden tarpeet elävät ja ansaintamallit muuttuvat. Organisaatiomalli on yksi keskeinen tekijä, jolla voidaan sujuvoittaa tai estää työnvirtausta sekä arvon tuottamista asiakkaalle.

Katso webinaari

Kai Tolvanen

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Kai Tolvasen työn fokus on auttaa asiakasyrityksiä kehittämään toimintaansa. Avoimien haasteiden analysointi ja mahdollisuuksien tunnistaminen on innostavaa. Asioiden prosessointi ryhmissä ja kokonaisuuksien tarkastelu on ammatillisesti innostavaa. Ihmisissä on paljon potentiaalia ja usein on yhdessä löydettävissä mielekkäämpiä tapoja tehdä työtä. Vapaa-ajalla Kai on lastensa kanssa, kuntoilee, ideoi, lukee ja liikkuu luonnossa.