Eläkeiät nousevat vauhdilla. Vuonna 2027 alin mahdollinen ikä siirtyä vanhuuseläkkeelle on 65 vuotta. Myös eliniän ennustetaan edelleen kasvavan. Eliniän piteneminen luo painetta työurien pidentämiseen, joka on yksi viimeisten eläkeuudistusten keskeisistä tavoitteista. Työurien pidentäminen tukee samalla työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulisi tavoitteen mukaan olla 62,4 vuotta viimeistään vuonna 2025. Siihen on vielä matkaa, vaikka odote onkin maltillisesti viime vuosina noussut.
Eläkkeellesiirtymisiän odotetta voidaan nostaa korottamalla lakisääteistä eläkeikää. Myös varhaiseläkkeiden poistaminen on tällä vuosituhannella heijastunut eläkkeelle siirtymiseen. Eläkevaihtoehdoista on karsittu mm. yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke, ja varhaiseläkevaihtoehtojen poistamisen vaikutus työurien pitenemiseen onkin ollut ilmeinen.
Eläkejärjestelmä tarjoaa kannustimia ja joustoja
Laki velvoittaa ja osin pakottaa, mutta millä tavoin eläkejärjestelmä voi kannustaa pidempiin työuriin? Eläkejärjestelmän kannustimet ovat sekä taloudellisia että työssä jaksamista tukevia. Pidempi työura tuo suuremman eläkkeen. Lykkäyskorotuksen avulla voi korottaa eläkkeen määrää, jos eläkkeen hakemista siirtää yli oman alimman eläkeikänsä. Osittaisen vanhuuseläkkeen mahdollistama jousto voi kannustaa pidempään työssä jatkamiseen. Joustava vanhuuseläkeikä mahdollistaa joustavan eläkkeelle siirtymisen, työskentelyn ja eläkkeen nostamisenkin voi yhdistää. Joustavilla yksilöllisillä ratkaisuilla voi olla suuri merkitys ikääntyvän työntekijän haluun jatkaa työssä.
Työuria pidennettävä myös keskeltä
Työurien piteneminen ei kuitenkaan ole pelkästään eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä tai työurien pidentämistä työuran loppupäästä. Työelämässä pidempään jatkamisen mahdollisuudet riippuvat myös työllisyydestä ja työmarkkinoista, talouselämän muutoksista, sosiaaliturvasta sekä organisaatioiden henkilöstöpolitiikasta. Keskeisessä asemassa on työllisyys, että meillä on työtä kaiken kuntoisille ja ikäisille. Positiivista on ikääntyneiden työllisyysasteen parantuminen, 55–59-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2018 korkeammalla kuin kertaakaan 2000-luvulla (79,1 %). Silti Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa ikääntyneiden työllisyys on selvästi heikointa.
Elämäntilanne ei toki aina mahdollista omia valintoja. Sairauksia tulee aina olemaan ja ne voivat olla uhka työkyvylle ja työssä jatkamiselle. Työkyvyttömyyttä ehkäisemällä voidaan pidentää työuria. Työelämässä pysymistä voidaan sairaudesta huolimatta tukea vaikuttavilla ammatillisen kuntoutuksen keinoilla sekä onnistuneilla työkykyjohtamisen käytännöillä.
Vaikka kannustimet ja pakot ovatkin tehokkaita, työelämän laadulla, hyvällä työelämällä on vieläkin tärkeämpi merkitys pidempien työurien edistämiseen. Tavoitteita ja keinoja on monia, konkreettinen työ työurien pidentämisen edistämiseksi jatkukoon.
Pidemmät työurat -webinaari
Pidemmät työurat -webinaarissa keskustellaan siitä, minkälaisia kannustimia ja keinoja työeläkejärjestelmä tarjoaa pidempiin työuriin. Webinaarissa tarkastellaan eläkkeen ikärajoja, työssä jatkamisen kannustimia sekä eläkejärjestelmän tarjoamaa yksilöllistä joustoa.
Elina Juth
Elina Juth toimii työeläkeasioiden kouluttajana ja sisällöntuottajana. Elinalla on pitkä kokemus työeläkealalta. ”Eläkeasiat voivat tuntua välillä monimutkaisilta. Haluan osaltani lisätä ihmisten ymmärrystä työeläkejärjestelmästä ja viestiä asioista ymmärrettävästi ja selkeästi.”
Asiakaslähtöisyys, asiakaskohtaamiset, yhdessä oivaltaminen sekä työelämän ja yrityskulttuurin kehittäminen inspiroivat Elinaa työssä. Vapaalla Elinan aika kuluu perheen sekä puutarha- ja ulkoiluharrastusten parissa.