Työkyky on syklinen ilmiö

Laajasti hyväksytyn näkemyksen mukaan työkyky määrittyy työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välisessä suhteessa. Vaatimusten ollessa liian suuria voimavaroihin nähden, syntyy haitallista kuormitusta, joka saattaa johtaa pidemmällä tähtäimellä vakaviinkin työkykyongelmiin.

Voimavaramme ja toisaalta myös työn vaatimukset vaihtelevat ajassa. Siksi kenelläkään meistä työkyky ei ole sataprosentista kaiken aikaa. Ihminen ei ole kone, joka on päällä tai pois.

Työkyky onkin luonteeltaan syklistä. Voimavaramme vaihtelevat päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja myös pidemmissä jaksoissa. Palautuminen nostaa voimavaramme sille tasolle, että työt sujuvat. Parhaimmillaan työkykymme vaihtelee sellaisissa rajoissa, että pystymme omilla toimenpiteillämme ylläpitämään työkykyämme. Samoin työpaikalla riittää se, että työpaikan olosuhteet tukevat työkyvyn säilymistä.

Työkyky varmistetaan oikeilla toimintamalleilla


Jos työkyky kuitenkin syystä tai toisesta painuu alemmalle tasolle, tarvitaan työkyvyn tuen toimia. Nämä toimenpiteet käynnistyvät yleensä, kun työntekijällä on sairauslomia tai kun esimies havaitsee työssä suoriutumisen ongelmia. Varhaisen tukemisen malli on tässä keskeinen.

Nykypäivän työelämässä itseohjautuvuus lisääntyy ja esimiehet saattavat olla kaukana tai heitä on vähän. Siksi työyhteisön ja työntekijän oma rooli mahdollisten työkykyhaasteiden tunnistamisessa korostuu. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan työpaikoilla tarvitaan toimivia työkyvyn varmistamisen malleja.

Jos työntekijällä on olemassa työkyvyn menettämisen uhka ja muutkin kriteerit täyttyvät, eläkevakuuttajan keinona työssä jatkamisen tukemiseen on ammatillinen kuntoutus. Sen avulla voidaan etsiä työtehtävää, jossa voimavarat ja työn vaatimukset mahdollistavat työssä jatkamisen. Myös osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, saattaa tarjota ratkaisun.

Työkykyä koskeva keskustelu on usein negatiivissävytteistä, koska huomion kohteena ovat työkyvyn ongelmat. Tämä tunnetusti vaivaa myös laajemmin työelämää koskevaa keskustelua, joka yleisesti painottuu haasteisiin, epäkohtiin ja ongelmiin.

Työkyvyn käsittäminen sykliseksi saattaa tuoda uutta näkökulmaa koko työkykykeskusteluun. Kyse ei ole ongelmasta, vaan työkyvyn luonnollisesta vaihtelusta ja siihen liittyvistä ratkaisuista.

Työkyky on syklistä myös yrityksen näkökulmasta

Talouden suhdanteet, yrityksen uusi strategia tai toimialaa koskevat muutokset muuttavat työkyvyttömyysriskejä ja niiden hallintaa. Johtaakseen työkykyä vaikuttavasti, yritys tarvitsee ymmärrystä ja oikeanlaisia työkaluja.

Varma kertoi 26.11.2019 asiakastilaisuudessaan uusista avauksistaan työkyvyttömyysriskin hallinnan alueella. Yksi lähtökohta uudistuvassa ajattelussamme on työkyvyn syklisen luonteen ymmärtäminen.

Haluamme auttaa asiakkaitamme ymmärtämään työkyvyn syklistä luonnetta ja oivaltamaan siihen liittyviä ratkaisuja. Keskeisessä roolissa tässä on työkyvyttömyysriskin kartoittaminen, riskitekijöistä kertovan datan jalostaminen ja sen hyödyntäminen työkyvyttömyysriskin hallintaa tukevalla tavalla.

Kun asiakkaamme ymmärtävät, mittaavat ja johtavat vaikuttavilla toimenpiteillä työkykysykliä, työkyvyttömyysriski pienenee. Samalla työkyvystä tulee ennakoitavampi ilmiö. Työpaikan tasolla hyvä työkyky merkitsee sujuvaa työtä ja menestyvää liiketoimintaa.

Pauli Forma

Johtaja, työkykypalvelut

Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen, toimintaympäristön muutos sekä johtaminen. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat digitalisaation ja tiedolla johtamisen antamat uudet mahdollisuudet työkyvyn ja työurien tukemiseen. Työn ulkopuolella Paulin harrastukset liittyvät liikuntaan, päälajina triathlon, sekä lukemiseen.