Megatrendit muuttavat työtä ja työelämässä tarvittavia osaamis- ja taitovaatimuksia. Erityisesti digitalisaation myötä työn tekemisen tavat ja työvälineet muuttuvat. EK:n uusimman yrityskyselyn mukaan 76 % yrityksistä arvioi, että digitalisaatio aiheuttaa lähiaikoina henkilöstölle uusia osaamistarpeita ja 72 % katsoo, että henkilöstön digitaidoissa on puutteita.
Myös muut trendit haastavat osaamista
Ilmastonmuutoksen vuoksi resurssitehokkuus, uusien materiaalien tuntemus ja kiertotalouden prosessit edellyttävät uutta osaamista. Maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen edellyttää myös huomion kiinnittämistä osaamiseen. Ikääntymisen ja työurien pidentymisen vuoksi työvoimassa on yhä enemmän työntekijöitä, jonka kouluttautumisesta on kulunut pitkä aika.
Elämänkulku on muuttumassa. Ennen elämänvaiheet seurasivat lineaarisesti toisiaan: lapsuus, opiskelu, työelämä, eläke. Nyt erityisesti opiskelu ja työelämä limittyvät eri tavalla yhteen; kouluttautumista tapahtuu useamman kerran työuran aikana ja osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä useammin työn ohessa. Myös eläkkeellä olon ja työhön osallistumisen raja hälvenee. Empiiristen tutkimusten mukaan muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta maailmalla muutoksiin varaudutaan jo kovaa vauhtia.
Suomessa on jo esitetty aikuiskoulutustuen uudistamista niin, että työn ja opiskelun yhteensovittaminen olisi aikaisempaa helpompaa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ja jo toimeenpanossa on mittava jatkuvan oppimisen ideaan liittyvä uudistus, joka koskee koko koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on luoda koulutuspolku, joka vähentää nykyisen järjestelmän pirstaleisuuta. Ammatillista koulutusta halutaan suunnata aikaisempaa enemmän työssä oleville työntekijöille.
Muutosvauhti muuttaa myös osaamisen kehittämisen suunnittelua
Ennen ennustettiin, minkälaista osaamista työelämässä tarvitaan ja pyrittiin sitten varmistamaan työvoiman kouluttautuminen näihin tarpeisiin.
Nopean muutosvauhdin vuoksi tulevaisuudessa tulee yhä enemmän varmistua siitä, että työvoimalla on kyky sopeutua ja oppia uusia taitoja. Keskiöön nousevat metataidot ja koulutusjärjestelmän tulee ”opettaa oppimaan”.
Eri tahot ovat kuitenkin listanneet tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja. Monissa näissä esityksissä esiintyvät kärjessä sosiaalisten ja matemaattisten taitojen lisäksi luovuus, sopeutumiskyky ja joustavuus.
Teknologia tulee avuksi työvoiman ennakointiin. Tekoälyratkaisut voivat analysoida työpaikkailmoituksia ja saada näin tietoa siitä, mitä osaamista työmarkkinoilla tarvitaan. Työkalujen avulla on myös mahdollista arvioida, mitkä ammatit tai koulutuspolut ovat sellaisia, joista on kohtuullisella muuntokoulutuksella mahdollista täydentää osaaminen kulloinkin työmarkkinoilla tarvittavaksi.
Miten osaamiseen liittyvät kysymykset liittyvät eläkeasioihin?
Varman eläkehakemuksia käsittelevät asiantuntijat ovat työssään nähneet viitteitä siitä, että työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on toisinaan taustalla työn muutos ja osaamiseen liittyvät puutteet.
Osaamisvajeet aiheuttavat stressiä ja kuormitusta. Epätasapaino osaamisvaatimusten ja osaamisen välillä saattaa myös suoraan kääntää työntekijän ajatuksia eläkehakemuksen jättämisen suuntaan, vaikka terveydentila työssä jatkamisen mahdollistaisikin.
Koska työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen taustalla tulee olla lääketieteellinen peruste, eläkkeen hakeminen on väärä ratkaisukeino. Ammatillinen kuntoutus voi kohdistua osaamiseen kehittämiseen, mutta hakijalla tulee olla sairauden tai vamman aiheuttama uhka työkyvyn menettämisestä.
Eläke-esimerkki on tärkeä myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ja järjestelmien kehittämisen näkökulmasta. Nykypäivän ongelmat eivät pysy yhden tukijärjestelmän piirissä, eivätkä yhden hallinnonalan ratkaistavissa. Tarvitsemme yhä useammin ilmiöperustaista lähestymistapaa.
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.