Koronavirus ja työkykysykli

Työkykyasiat ovat monella tavalla syklisiä. Omat voimavaramme vaihtelevat, ja palaudumme normaalisti kuormituksesta lepäämällä, työaikaa lyhentämällä ja työn määrää säätelemällä. Yritykset ja työyhteisöt kohtaavat erilaisia markkinasta tai muuttuneesta strategiasta johtuvia tilanteita, joilla on heijastusvaikutuksia työntekijöiden jaksamiseen ja työkykyyn. 

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila Suomessa ja muissa maissa on ääriesimerkki syklisyydestä ja siitä, miten vaikutukset leikkaavat läpi yhteiskunnan eri kerrokset, päätöksentekijöistä kansalaisiin.  

Yritysten tasolla talouden kriisi pudottaa pohjan monen yrityksen liiketoiminnalta ja aiheuttaa yt-neuvottelujen aallon. Epävarmuus työntekijöiden joukossa kasvaa. Seuraa lomautuksia ja irtisanomisia.  

Monessa asiantuntijatyössä poikkeustila haastaa oman kyvykkyytemme säilyttää työkykymme ja tuloksellisuutemme, kun työt siirtyvät kotitoimistolle, jossa monen on samanaikaisesti huolehdittava muiden perheenjäsenten, kuten koululaisten, muuttuneesta tilanteesta.  

Työyhteisötasolla haasteeksi muodostuu normaaliarjen rutiinien jatkaminen ja siirtäminen etätyöympäristöön. Varsinaiset työasiat ehkä hoituvat digitaalisilla välineillä, mutta miten säilyttää ja ylläpitää tiimihenkeä ja yhteisöllisyyttä, kun ei enää olla samassa tilassa työpaikalla? 

Kaikkien työntekijöiden ei ole mahdollista siirtyä etätöihin. Monissa ammateissa työn jatkuessa altistutaan tartunnan saamiselle. Terveydenhuollon henkilöstö joutuu työssään kohtaamaan poikkeustilan aiheuttaman paineen. Päättäjät ja päätösten valmistelijat työskentelevät paineistetussa tilanteessa ja myös vaativan julkisuuden valokeilassa.

Hyvä työkyky varmistaa yksilön toimintakyvyn poikkeustilanteessa

Mikä on ydinasia työkyvyn syklisyyden näkökulmasta poikkeustilanteessa? Samalla tavalla kuin yrityksen kassassa oleva raha varmistaa yrityksen jatkuvuutta, hyvä työkyky varmistaa yksilön toimintakyvyn poikkeustilanteessa.  

Työkyvyssä on tarpeen olla pelivaraa, jos syystä tai toisesta tilanne vaatii tahdin parantamista tai työnteon tapojen muuttumista. Omaa pelivaraa voi ylläpitää ja kehittää omaa työkykyä johtamalla, palautumista varmistamalla ja fiksusti töitä tekemällä. Kun omat toimemme työkyvyn varmistamiseksi eivät riitä, työkykyä on mahdollista tukea työpaikan tai kumppanien toimilla. On mahdollista säätää voimavarojen ja työn vaatimusten suhdetta ja viime kädessä myös varmistaa toimeentulo sosiaalietuuksilla.  

Mietimme Varmassa viime syksynä, mikä olisi tähän aikaan ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin sopiva tapa tarkastella työkykyä. Taustalla oli Varman visio, jonka mukaan haluamme auttaa asiakkaitamme ja sidosryhmiämme mielettömässä muutoksessa. 

Syntyi ajatus työkykysyklistä. Sen perusajatus on inhimillinen: työkyky vaihtelee, eikä ihminen ole kone. Työkyky voi palautua ja työssä voi jatkaa alentuneellakin työkyvyllä. Työkyvyn syklisyyttä voidaan tarkastella yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.  

Osa työkykyyn vaikuttavista sykleistä on ennakoitavissa hyvällä johtamisella ja toimintaympäristön tarkastelulla. Joskus sykli taittuu äkisti niin, että emme ole osanneet varautua tilanteeseen. Silloin itse kunkin on vain tehtävä parhaansa. 

On luonnollista ja inhimillistä, että reagoimme nopeasti muuttuviin olosuhteisiin eri tavoilla

Sykliajattelun inhimillinen puoli on tärkeätä muistaa myös ajankohtaisessa poikkeustilanteessa. On luonnollista ja inhimillistä, että reagoimme nopeasti muuttuviin olosuhteisiin eri tavoilla. Toisella työkyky järkkyy helpommin kuin toisella, ja jotkut meistä pääsevät muutosten jälkeen paremmin kiinni normaalirytmiin. Siksi työyhteisöissä on tällaisina aikoina tarpeen kuulostella tavallista herkemmällä korvalla kollegan jaksamista. Työyhteisö voi omalla toiminnallaan varmistaa työkykyä. 

Valtiovalta ja muut yhteiskunnalliset toimijat tekevät merkittäviä toimenpiteitä, jotta yhteiskunnan toimivuus ja jatkuvuus turvataan. Poikkeustila voikin antaa sijaa uudenlaiselle yhteisön voimalle yhteiskunnallisella tasolla, työpaikoilla ja työyhteisöissä.

Blogi
Miten varmistaa työkyvyttömyysriskin hallinnan pitkäjänteisyys?
työkykyjohtaminen 17.02.2020

Pauli Forma

Johtaja, työkykypalvelut

Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen, toimintaympäristön muutos sekä johtaminen. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat digitalisaation ja tiedolla johtamisen antamat uudet mahdollisuudet työkyvyn ja työurien tukemiseen. Työn ulkopuolella Paulin harrastukset liittyvät liikuntaan, päälajina triathlon, sekä lukemiseen.