Ihmisen työkyky vaihtelee eri tilanteissa, eikä työkyky ole aina sataprosenttinen. Sen ymmärtäminen on voimaannuttavaa ja jopa lohdullista. Työkyvyn syklisyyteen vaikuttaa ihmisen terveys, työolosuhteet ja elämäntilanne.
Työkyvyn käsite on laaja-alainen ja siihen vaikuttaa fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisäksi myös ihmisen omat asenteet, osaaminen ja motivaatio. Aikaisemmin oli yleistä, että työkyvystä puhuttiin kapea-alaisesti lääketieteellisestä näkökulmasta, sairauskeskeisesti ja ongelmalähtöisesti. Työkykyyn liittyviä haasteita on myös medikalisoitu. Tämä on näkynyt esimerkiksi hylkäävinä eläkepäätöksinä, joissa ei ole ollut lääketieteellistä perustetta myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Hakija on itse kuvannut oireinaan olevan väsymystä, kuormittuneisuutta sekä ahdistusta. Taustalla on usein ollut pitkäaikaisia osaamiseen tai motivaatioon liittyviä haasteita. Ne ovat aiheuttaneet kokemuksen työkyvyttömyydestä. Nämä tilanteet ovat työkyvyn kannalta kriittisiä kohtia. Työn vaatimukset ovat olleet liian suuria suhteessa inhimillisiin voimavaroihin. Pitkittyessään häiriötilanteet ovat aiheuttaneet kuormitusta ja johtaneet työkykyä uhkaaviin ongelmiin.
Koronatilanteen tuoma uusi normaali vaatii meiltä kaikilta kykyä sietää epävarmuutta ja oppia uutta, esimerkiksi itsensä johtamista lisääntyneessä etätyössä ilman päivittäisiä sosiaalisia kontakteja omaan työyhteisöön. Miten uusi normaali muuttaa työn tekemisen tapoja ja työkykyhaasteiden havaitsemista? Merkittävässä roolissa tulee olemaan herkkyys tunnistaa ajoissa oman ja työkaverin jaksamiseen liittyviä signaaleja ja yhteisvastuullisesti pitää huolta, että työkykysyklimme ei heilahtele liikaa.
Mielenterveyden ongelmat ovat korona-aikana korostuneet. Asiakaskohtaamisissa on tullut esille esimerkiksi yt-tilanteisiin liittyvää pelkoa ja ahdistusta työelämästä putoamisesta ja erakoitumisesta. Myös toimeentulohuolet ja elämänhallinnan ongelmat ovat vaikeuttaneet jo olemassa olevia mielenterveyden haasteita. Suorissa asiakaskohtaamissa olevilla työntekijöillä on pelkoa koronatartunnasta ja heillä voi olla ylireagointia esimerkiksi suojavarusteisiin liittyen. Psyykkisten oireiden vaikeutuessa ei ole uskallettu hakeutua hoitoon vaan vastaanottoaikoja on peruttu. Yrityksissä huolettaa osatyökykyisten työntekijöiden työkyky korona-aikana ja uhka työkyvyn menettämisestä on todellinen. Näissä tilanteissa työkykysykli voi heikentyä pysyvästi.
Työkyvyn syklisyyden ymmärtäminen, herkkyys sen vaihteluille ja oikea-aikainen tukeminen luo pohjaa kestävälle työkyvylle. Työkykysykliajattelussa on inhimillinen näkökulma. Ihminen ei ole robotti, vaan hänen työkykysyklinsä vaihtelee päivittäin ja viikoittain. Yhteinen tavoitteemme on työelämässä jatkaminen mahdollisimman pitkään ja kestävästi.
Leena Puurunen
Leena Puurunen ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen vaikutukset työkykyyn.