Erkaantumisen hetkiä

Yksilön työkyky määrittyy ja vaihtelee työn vaatimusten ja voimavarojen vaihdellessa ja suhteessa siihen, miten työ kehittyy yhteisöllisesti. Joskus työn kehitys voi erkaantua yksilön ammatillisesta kehityksestä. Epäsuhta työn vaatimusten ja yksilön voimavarojen välillä voi synnyttää väsymistä, turhautumista ja oireilua. Erkaantumisen hetket voivat syödä voimavaroja ja yksilön kokemusta työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Työkyvyn syklisyyteen voit tutustua tarkemmin Varman Tietoa työkyvystä -tutkimusjulkaisussa.

Olemme asiakkaidemme kanssa keskustelleet siitä, millaisia erkaantumisen hetkiä tämän ajan työelämässä voi tunnistaa.

Epätietoisuus ja muuttumisen vaikeus

Tulevaisuus voi vaikuttaa epävarmalta ja turvattomalta. Koronan myötä on tullut YT-tilanteita, lomautuksia ja epävarmuutta tulevaisuudesta.

Omaa toimintaa voi olla vaikea muuttaa: ”Työ muuttuu, mutta yksilö ei muutu mukana, vaan pitää kiinni entisistä työtavoistaan. Tästä seuraa se, että hän ei pysty vastaamaan työlle asetettuihin odotuksiin, mistä seuraa oireilua. Tilanne voi olla se, että henkilö ei itsekään oikein saa kiinni siitä, mistä tässä kokonaisuudessa on kysymys”.

Yritysosto tai esihenkilön vaihtuminen voi tuoda näkyväksi sen, että aiemmin on toimittu ilman rakenteita ja raportointia. Uudessa tilanteessa odotetaan toisenlaista tekemistä, mutta muuttumisen tarvetta voi olla vaikea sisäistää tai ottaa vakavasti.

Hallinnan ja motivaation hupeneminen

Työkuorma on voinut olla pitkään liian suuri ja hallitsematon tai se on jakautunut epätasaisesti. Hallinnan kokemusta syö myös se, että osaaminen ei vastaa työn haasteisiin: voi olla tehtävien muutoksia, monitaitoisuuden vaatimuksia, epäselviä odotuksia, muuttuvia ohjeistuksia ja jatkuvaa tarvetta uusien välineiden ja järjestelmien hallintaan. Ihmiset voivat myös reagoida muutostilanteisiin eri tavalla: ”Rauhallisesta tulee sätkyjänis”.

Työntekijää voi turhauttaa se, kun asioita pitää merkata ja raportoida moniin järjestelmiin. Turhautuminen voi lisätä haluttomuutta opetella uutta, mikä puolestaan saattaa näkyä kyvyttömyytenä vastata odotuksiin.

Elämännälkä ja näyttämisen halu voivat tuoda mukanaan omaan arkeen sekoamista, kun kaikkia asioita ei kuitenkaan saa hallittua ja hoidettua. Myös ruuhkavuodet, perhekriisit ja huoli ikääntyvistä vanhemmista voivat vaikuttaa työssä suoriutumiseen.

Osaaja voi olla huolissaan omasta urakehityksestään, uudistumisestaan ja työmarkkinakelpoisuudestaan. Ei löydy projekteja, jotka sopivat henkilön osaamiseen ja kiinnostuksenkohteisiin tai henkilö kokee oppineensa ne asiat, joita tämän työnantajan palveluksessa voi oppia: ”Softa-kehittäjillä motivaation jänne on joskus lyhyt. 30-kymppinen voi kokea omaksuneensa sen, mitä tietyltä sektorilta on opittavissa.”

Motivaatiota voi syödä myös se, että työkuorma on liian pieni, eikä omia voimavaroja ja osaamista pääse hyödyntämään, mistä seuraa kyllästymistä.

Vuorovaikutuksen ongelmat ja yksinjääminen

Vuorovaikutuksen ongelmat saattavat viedä voimia. Taustalla saattaa olla pitkään kestäneitä konflikteja, joihin ei ole löytynyt ratkaisuja. Voi myös olla kulttuurieroja työhön liittyvien pulmien käsittelyssä: henkilöä esimerkiksi pyydetään tekemään jotakin, mihin hänellä ei vielä ole valmiuksia, eikä hän uskalla sanoa, ettei hän ymmärrä toimeksiantoa tai osaa sitä toteuttaa.

Työssä voi jäädä yksin. Yksilötasolla muutostilanteisiin voi liittyä poisjättäytymistä ja samalla tarvetta tulla nähdyksi. Kun on ottanut etäisyyttä, voi olla vaikeaa kömpiä mukaan. Korona-aikana sosiaalisen yhteydenpidon puuttuminen voi olla joillekin vaikeaa. 

Joustot ja johtaminen

Työntekijä voi kokea, että joustoja on vaikea saada läpi ja puuttuu luottamusta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työn suunnitteluun.

Johtaminen ei aina tue aikaansaamista. ”Esimiestyö ei ole kovin herkkäkorvaista”. Esihenkilö ei kuuntele, luota ja vaikuta kiinnostuneelta.

Terveysongelmat

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa oli havaittu, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella haasteena oli se, että ihmiset eivät palaudu. Tästä voi käynnistyä huono kierre.  Flunssat pitkittyvät. Nukutaan huonosti, huomiokyky herpaantuu ja saattaa tulla tapaturmia. Toinen huono kierre voi syntyä siitä, että työ ei palkitse. Tulee kyllästymistä ja kyynistymistä ja sairauslomalle jäämisen kynnys laskee.

Terveysongelmien taustalla voi olla myös se, että työmäärät ovat kasvaneet volyymien kasvaessa. Prosesseja ei kuitenkaan ole pystytty päivittämään samaan tahtiin, mikä saattaa näkyä työtyytymättömyytenä ja yksilön työkykyongelmina.

Mikä avuksi?

Yhteinen ihmettely voi olla hyödyllistä:

• Miten työ alallamme, organisaatiossamme, ammatissamme tai tehtävässämme on muuttumassa? Mitä huolia ja mahdollisuuksia tähän kehitykseen liittyy meidän kannaltamme?
• Mikä työssämme on tähän saakka rakentanut mielekkyyttä? Tunnistammeko mahdollisia erkaantumisen hetkiä? Mistä työn mielekkyys rakentuu tulevaisuudessa?
• Miten voimme tässä tilanteessa vaikuttaa siihen, että
  • työmme on innostavaa, sujuvaa ja mielekästä,
  • jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi ja
  • apua saa silloin, kun työkyvyn haasteet näkyvät terveydentilassa?

Kirjallisuutta

Airila, Auli ja Schaupp Marika (2020).”Tietoa työkyvystä. Työn murros ja työkyky – näkökulmia ja välineitä työkykyjohtamisen tueksi”. Varma.