Koronavuosi 2020 kulkee kohti loppuaan. Pandemian toinen aalto velloo Suomessa. Toivon sarastusta paluusta normaaliin, jos ei vanhaan niin ainakin uuteen, on vihdoin näkyvissä rokotteen myötä. Tämä on hyvä ajankohta katsoa vuotta taakse päin: miltä kriisivuosi näyttää eläkeperspektiivistä?
Koronakriisi paljasti varsin toimivan yhteiskunnan ja korosti monia vahvuuksiamme. Mittavilla vakauttamis- ja tukitoimilla on pyritty estämään konkurssiaaltoa ja työttömyyden räjähdysmäistä kasvua. Kriisin sydämessä myös työmarkkinajärjestöt pystyivät poikkeukselliseen yksituumaisuuteen ja nopeaan päätöksentekoon. Suomen talouden supistuminen näyttääkin jäävän pelättyä pienemmäksi tänä vuonna.
Työeläke toimii automaattisena vakauttajana. Eläkkeet maksetaan sovitun suuruisina ja ajallaan myös talouskriiseissä. Etuusperusteinen eläke luo vakautta ja ennustettavuutta eläkeläisten talouden pitoon ja ylläpitää kotimaista kulutusta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kokonaiskysynnän muut osat, kuten vienti ja investoinnit, supistuvat tai kasvavat heikosti.
Poikkeustoimia eläkkeiden turvaamisessa
Koronan aiheuttamat huolet työeläkejärjestelmälle nousivat kahta reittiä: yhtäältä pääomamarkkinakehityksen ja toisaalta maksutulon muutosten kautta. Pandemian nopea leviäminen aiheutti keväällä voimakasta turbulenssia markkinoilla ja jopa pelkoa mittavasta finanssikriisistä.
2000-luvun alun finanssi- ja eurokriisissä työeläkealalla tehtiin väliaikaisia muutoksia vakavaraisuussääntelyyn. Väliaikaislainsäädännön turvin varmistettiin, etteivät työeläkevakuuttajat joutuneet realisoimaan osakepositioitaan laskeviin kursseihin. Tämä olisi ollut omiaan heikentämään pitkän aikavälin tuottomahdollisuuksia ja kasvattamaan paineita eläkemaksujen nostoon.
Finanssikriisin tyrskyjen jälkeen on päätetty marssijärjestyksestä, jossa edettäisiin, mikäli oltaisiin jälleen vastaavassa tilanteessa. Maaliskuussa Finanssivalvonta teki ilmoituksen vakavasta häiriöstä, kun koronaviruksen ensimmäinen aalto ravisteli markkinoita ja arvostukset romahtivat. Tämän jälkeen valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla väliaikaisia muutoksia vakavaraisuussääntelyyn koskeva lainmuutos.
Varman vakavaraisuusasema oli vahva kriisiin tultaessa keväällä ja se on säilynyt vakuutetut eläke-etuudet hyvin turvaavalla tasolla koko vuoden. Kriisin yltyminen finanssikriisiksi on toistaiseksi onnistuttu välttämään. Sellaista symmetrisesti alaa koettelevaa häiriötilannetta ei ole vuoden mittaan syntynyt, että valmisteltujen väliaikaisten muutosten käyttöönotto olisi ollut perusteltua. On hyvä koko alan uskottavuuden kannalta, että olemassa olevan vakavaraisuuskehikon on annettu hoitaa tehtäväänsä markkinaturbulenssissa eikä väliaikaissääntelyä otettu käyttöön.
Määräaikaisilla maksuhelpotuksilla varmistettiin eläkkeiden rahoituspohjaa
Työmarkkinajärjestöt sopivat määräaikaisen alennuksen työnantajan työeläkemaksuosuuteen. Sitä alennettiin 2,6 %-yksiköllä 1.5.2020 alkaen vuoden 2020 loppuun saakka. Eläkemaksukertymän arvioitiin pienenevän tämän päätöksen myötä noin miljardilla eurolla. Varat on sovittu kerättävän takaisin. Työeläketoimijat, kuten Varma, antoivat TyEL- ja YEL-asiakkailleen maksuaikaa vakuutusmaksujen maksamiseen keväällä. Tavoitteena tällä ja järjestöjen sopimalla maksunalennuksella oli varmistaa työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituspohjan kestävyyttä joustamalla ja tukemalla yritysten selviytymistä kriisissä.
Työnantajien vakuutusmaksun määräaikainen alentaminen, maksuaika vakuutusmaksuihin ja toisaalta mahdollinen kasvava kiinnostus TyEL-takaisinlainoihin herättivät hetkellisesti huolta työeläkealan maksuvalmiuden heikkenemisestä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Kriisitilanteessakin varjeltava eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta
OECD julkaisi joulukuussa eläkeraportin, The OECD Pensions Outlook 2020, joka keskittyy tällä kertaa koronakriisin eläkevaikutuksiin globaalista näkökulmasta. OECD varoittaa raportissaan erityisesti vaarantamasta eläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyyttä kriisissä heikentämällä rahoitusta. Tämän testin Suomessa tehdyt toimet läpäisevät toistaiseksi. OECD:n eläkeraportissa on myös rakenteellista antia. Väestön ikääntyminen, talous- ja tuottavuuskasvun heikkous sekä alhainen korkotaso aiheuttavat pulmia eläkkeiden turvaamiselle ympäri maailman.
Kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, miten koronashokki ja myöhemmin seuraava talouden jälleenrakennus ja mahdollinen digivihreä siirtymä tulevat vaikuttamaan tuottavuuteen ja talouden kasvuun ja millä aikavälillä. Nämä asiat ovat vasta nupullaan. Täydessä kukassa sen sijaan on velkaantuminen ja elvyttävä rahapolitiikka. Nyt tähdet taloustaivaalla ovat siinä mielessä vähän uudessa asennossa, että taloutta elvytetään voimakkaasti yhtä aikaa sekä raha- että finanssipolitiikan keinoin. Talouskuri on lentänyt menneisyyden muistokoppaan, ainakin toistaiseksi. Emme tiedä, miten tämä kehitys lopulta vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä.
Työeläkejärjestelmä on siis selvinnyt koronakriisistä. Tosiasia on, että onnistuminen heijastelee aika lailla suoraan sitä, miten yhtäältä pääomamarkkinat ovat käyttäytyneet ja toisaalta sitä, että Suomen talous näyttää selvinneen suhteellisin vähillä vaurioilla toistaiseksi. Ei siis eläkejärjestelmän rakenteellista erinomaisuutta sinänsä.
Koronakriisi on eräänlainen suurennuslasi, joka tuo polttopisteen liki. Se voimistaa ja korostaa selvästi taloutemme ja yhteiskuntamme rakenteellisia haasteita. Samaan aikaan se näyttää, mitkä ovat vahvuutemme kansakuntana. Varsinainen stressitesti Suomelle ja sen myötä myös työeläkkeille onkin rakenteellisten uudistusten onnistuminen. Talouden volyymiä ja työllisyyttä on kohennettava, jos mielimme pohjoismaista hyvinvointia itsellemme. Tämä on ratkaisevaa myös eläkkeiden turvaamiselle. Lohdullista on, että mahdollisuuksia onnistumiseen on.