Mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä voidaan vähentää työelämää kehittämällä

Työkyky on jokaiselle tärkeää mielekkään ja taloudellisesti turvatun elämän rakentamiseksi. Työkykyiset työntekijät ovat myös organisaation elinehto. Työelämässä on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta tilastot antavat myös huolestuttavia signaaleja mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntymisestä. Tämä näkyy myös Varman myöntämissä työkyvyttömyyseläkkeissä.

Tiedämme, että työ on muuttunut henkisesti vaativammaksi tietotyön yleistyessä. Työelämän tahti on kiivastunut ja samalla uusien tietojen sekä taitojen nopea omaksumisen vaatimus kasvanut. Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimuksen ensimmäisessä yrityskyselyssä työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi osoittautui ensimmäistä kertaa myös epävarmuus. Se ajaa kiireen, stressin ja jopa kasvavan työtaakan ohitse. Tutkijat uskovat epävarmuuden lisääntymisen liittyvän enemmänkin omaan osaamiseen ja pärjäämiseen työelämässä kuin työnantajayrityksen taloudelliseen tilanteeseen.  

Mielenterveyden häiriöiden vaikutus työ- ja toimintakykyyn ei ole suorassa suhteessa oireiden määrään tai sairauden vaikeusasteeseen. Siihen vaikuttavat myös työntekijän yksilölliset ominaisuudet ja voimavarat sekä hänen saamansa tuki ja työpaikan kyvyt vaikuttaa kokonaistilanteeseen. Työ, jossa työntekijä kokee selviytyvänsä ja viihtyy, voi olla toipumisen kannalta merkittävä voimavara. Sopiva työ tukeekin tutkitusti yksilön työ- ja toimintakykyä. Työ on hyväksi fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja työn puute pahaksi.

Työelämässä on tekijöitä, jotka vaikuttavat masennusperusteisen työkyvyttömyyden kasvuun

Vaikka mielenterveyden häiriöiden tehokas hoito on tärkeää ja olennaista, yksilöön kohdistuvat toimenpiteet eivät yksin riitä. Tämän puolesta puhuu se, että masennusperusteinen työkyvyttömyys on lisääntynyt, vaikka masennus sairautena ei ole tutkimusten mukaan suomalaisessa väestössä lisääntynyt. Tämä viittaa vahvasti siihen, että työelämässä on tekijöitä, jotka vaikuttavat masennusperusteisen työkyvyttömyyden kasvuun. Tällöin voidaan olettaa, että mielenterveyden häiriöihin voidaan vaikuttaa yksilöllisen hoidon lisäksi myös työelämää kehittämällä.

Työkyvyn tukeminen vaatii entistä vahvempaa otetta, uusia toimintamalleja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä mielenterveyttä tukevien työolojen varmistamiseksi. Työkykyä on tuettava saumattomasti yhdessä – työkyvystä huolehtiminen ei ole yksinomaan esihenkilön, HR:n tai työterveyden vastuulla.

Jos yritys haluaa ehkäistä tai vähentää mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja, mistä lähteä liikkeelle?  Ensiksi on hyvä pysähtyä tutkimaan, mitä eri toimijoiden (yritys, työterveys, Varma) datalähteet kertovat mielenterveyshäiriöiden juurisyistä ja tämän pojalta analysoida tekijöitä, joilla on vaikutusta työntekijöiden työkyvyn kokemukseen. Tärkeää on myös konkretisoida keinoja työpaikan voimavaratekijöiden vahvistamiseksi: esimerkiksi määritellä, miten vahvistetaan työntekijöiden työn mielekkyyden ja työn hallinnan tunnetta sekä miten tuetaan yhdessä ohjautuvuutta työn ja osaamisen kehittämiseksi. Erityisen tärkeää mielenterveyden edistämisessä on tunnistaa erilaisten ihmisten tarpeet ja nähdä työntekijät ihmisinä resurssien sijaan.

Kokonaisuudessaan tämä vaatii pohdintaa siitä, millaista johtamista ja työkulttuuria työpaikalla halutaan edistää, ja johdon sitoutumista tähän tavoitteeseen. Onnistumisen kannalta merkityksellistä on esihenkilöiden osaamisen vahvistaminen, jotta päästään kiinni varhaisiin merkkeihin. HR:n roolina on varmistaa esihenkilöiden ymmärrys ja osaaminen hyödyntää yrityksen työkyvyn tuen toimintamalleja.

Yhtä tärkeää johdon ja esimiesten sitoutumisen rinnalla on yrityksen ja työterveyden sujuva yhteistyö. Yhteistyössä rakennettava toimintamalli tunnistaa kriittiset prosessit ja yhteistyön rajapinnat mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Lisäksi on hyvä sopia toimintatavat, joilla tuetaan yksilön työkykyä mielenterveyden häiriöissä sekä määritellä mallit matalan kynnyksen nopeaan hoitoon pääsyyn. Mielenterveyssairauksien uhatessa työkykyä on tärkeää osata hyödyntää oikea-aikaisesti työeläkeyhtiön työssä jatkamisen tukikeinoja. Eläkeyhtiöiden on myös tärkeää pyrkiä kehittämään työeläkekuntoutuksen toimintatapoja entistä vaikuttavampaan suuntaan. Tämän vuoksi Varma onkin lähtenyt tänä syksynä ensimmäisenä työeläkeyhtiönä pilotoimaan IPS-mallin (Individual placement and support, Sijoita ja valmenna) mukaista kuntoutusta mielenterveyskuntoutujien kuntoutusprosessin vaikuttavuuden parantamiseksi.

Tässä ajassa tarvitaan entistä vahvemmin eri toimijoiden yhteistä näkemystä keinoista, joilla vahvistetaan työpaikan ja työyhteisöjen voimavaratekijöitä. Keinoja ei tarvitse miettiä yksin. Työelämän mielettömässä muutoksessa me Varman asiantuntijat olemme asiakkaidemme apuna edistämässä mielenterveyttä tukevaa työelämää.

Outi Hartikainen

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Outi Hartikainen on henkilöstöjohtamisen ja työkyvttömyysriskin hallinnan ammattilainen. Hänen vahvuutensa on vankka työkokemus strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta. Outin mielestä ihmisten johtaminen on kiehtovaa ja haastavaa. Esihenkilötehtävissä ollessaan hän on oppinut, miten oleellista on oikeasti tuntea tiimin yksilöt, osata tukea ja haastaa ihmistä sekä oikeissa rajoissa auttaa häntä kehittymään ja uusiutumaan.  Työelämän kehittämisessä Outia kiinnostaa, miten pidämme tässä ajassa ihmiset työkykyisinä. Me kaikki olemme vaihtelevasti työkykyisiä ja vaihtelu kuuluu normaaliin elämään, mutta ymmärtääkö ja salliiko tämän päivän työelämä työkyvyn vaihtelun?

Sami Riekki

Asiantuntijalääkäri

Sami Riekki työskentelee Varmassa asiantuntija- ja vakuutuslääkärinä. Hän toimii myös Varman yritysasiakkaiden työkykyjohtamisen- ja työterveysyhteistyön kehittämisen asiantuntijatukena. Samia kiinnostaa työkyvyn monitahoinen kokonaisuus ja siihen vaikuttaminen niin yhteiskunnan, työpaikan kuin yksilön tasollakin. Sami on koulutukseltaan työterveyshuollon erikoislääkäri ja hänellä on yli 12 vuoden kokemus työterveyshuollon käytännön työstä sekä kehittämisen ja johtamisen tehtävistä.