Nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syistä on tutkimustietoa

Mielenterveyden häiriöistä on tullut keskeisin nuorten aikuisten sairauspoissaolojen syy. Mielenterveysongelmien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden syynä on kasvanut lineaarisesti alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä 2000-luvulla. Tilastot kertovat kehityksestä, mutta tutkimukset syistä kehityksen taustalla.

8.10.2020 Turun yliopistossa tarkastetussa VTM Laura Salosen väitöskirjassa havaittiin, että nuorten aikuisten vanhempien vanhemmuuden resurssit vaikuttavat nuorten aikuisten työkykyyn. Resursseja mitattiin vanhempien koulutus- ja tulotason kautta. Vanhempien matala koulutus ja matalat tulot olivat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Erityisen suuri riski oli lapsilla, joiden oma koulutustaso oli matalampi kuin heidän vanhemmillaan.

Tulokset saattavat kertoa korkeasti koulutettujen vanhempien paremmasta terveyslukutaidosta tai siitä, että korkeasti koulutetut vanhemmat osaavat muita paremmin hankkia tukea mahdollisissa lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa.

Aikaisemmissa tutkimuksissa lapsuuden olosuhteiden on havaittu olevan monella tavalla merkittäviä työkyvyttömyyden kannalta. Tällaisia tekijöitä ovat olleet muun muassa matala syntymäpaino, krooniset sairaudet, lastensuojeluasiakkuus ja kouluvaikeudet. Lisäksi konfliktit lapsuudenkodissa, vanhempien eroaminen ja talousvaikeudet lisäävät työkyvyttömyyden riskiä nuorena aikuisena, kuin myös vanhempien terveyteen liittyvä riskikäyttäytyminen ja mielenterveyden ongelmat. Erityisen voimakas ennustaja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen suhteen on vanhempien työkyvyttömyyseläke.

Tutkimuksista tiedetään, että huono-osaisuus ja syrjäytymisen riskit ovat ylisukupolvinen ilmiö. Suomessa huono-osaisuuden ylisukupolvisuus on monia muita maita vähäisempää. On kuitenkin tärkeää huomata, että myös työkyvyttömyyden riskitekijät ja huono työkyky näyttäisivät periytyvän.

Valitettavasti myös kouluterveyskyselyt ja YTHS:n tutkimukset herättävät huolta, sillä psyykenlääkkeiden käyttäminen, ahdistusoireet ja terveyden huonoksi kokeminen ovat yleistyneet koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Fyysisen työkyvyn osalta tuttua on myös varusmiesten aikaisempaa huonompi fyysinen kunto.

Vaikka nuorten aikuisten työkyvyn riskit näyttävät huolestuttavilta, on syytä muistaa, että kuitenkin merkittävä osa nuorista voi hyvin ja työkyky on hyvällä tasolla.

Kestävää työkykyä rakennetaan elämän alusta saakka

Tutkimuksissa on tunnistettu monia selviä tekijöitä, jotka ennustavat työkyvyttömyyden riskiä nuorilla aikuisilla. Tiedon puute ei siten ole este toimenpiteiden tekemiselle. Haasteellista on se, että vastuu nuorten työkyvystä hajautuu monelle eri taholle ja myös ajallisesti pitkälle ajanjaksolle.

Nuorten aikuisten työkyky tulee usein esiin keskusteluissa Varman yritysasiakkaiden kanssa. Huolta nuorten työkyvystä kannetaan laajasti. Jos työkyvyn perusta on huono, työnantajien mahdollisuudet tukea työkykyä ovat haasteellisemmat.

Kestävää työkykyä ei rakenneta yksinomaan työelämässä, vaan sitä rakennetaan elämän alusta saakka. Lapsuuden olosuhteet, koulu- ja opiskeluaika määrittävät työkykyä. Siksi kaikki toimenpiteet yhteiskunnassa, jotka pyrkivät lisäämään hyvinvointia lapsuudessa ja nuoruudessa esimerkiksi vanhempia, lapsia ja nuoria tukemalla, lisäävät myös tulevien työntekijöiden työkykyä.

Kirjoittaja toimi VTM Laura Salosen vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa Turun yliopistossa 8.10.2020. 

Pauli Forma

Johtaja, työkykypalvelut

Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen, toimintaympäristön muutos sekä johtaminen. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat digitalisaation ja tiedolla johtamisen antamat uudet mahdollisuudet työkyvyn ja työurien tukemiseen. Työn ulkopuolella Paulin harrastukset liittyvät liikuntaan, päälajina triathlon, sekä lukemiseen.