Kuntoutuksen onnistumista voidaan mitata eri tavoin, esimerkiksi tarkastelemalla kuntoutujan tilannetta kuntoutusohjelman lopussa (työssä, työmarkkinoiden käytettävissä, eläkkeellä) tai työelämässä pysymisellä esimerkiksi viiden vuoden aikana kuntoutuksen jälkeen. Näihin on olemassa mittaamisen mahdollistavaa rekisteridataa.
Vaikuttavuutta voidaan mitata myös koetun terveydentilan ja toimintakyvyn kehittymisellä. Oma kokemus terveydentilasta ja toimintakyvystä on yksi merkittävimpiä työkyvyttömyysriskiin vaikuttavia tekijöitä. Koetun toimintakyvyn mittaamiseen on olemassa hyviä mittareita kuten Työterveyslaitoksen Kykyviisari. Mittaaminen ei ole nykyisellään yhtenäistä, mutta alalla keskustellaan aktiivisesti mittaamisen yhtenäistämisestä. Tämä on erittäin hyvä kehityssuunta.
Kuntoutuksen vaikuttavuuden ehkä suurimpana haasteena näen yhtenäisen, taloudellisen mittarin puuttumisen. Tarvitsemme mittarin, joka näyttäisi euromääräisesti kuntoutuksesta saatavan hyödyn, ja jota voisi verrata kuntoutukseen laitettuihin euromääräisiin panostuksiin. Näen tämän erityisen tärkeäksi, koska työeläkejärjestelmän tarjoaman ammatillisen kuntoutuksen perustavoite on eläkejärjestelmälle työkyvyttömyyseläkkeistä koituvien kustannusten vähentäminen. Tämän tarkasteluun tarvitsemme yhteisen, koko työeläkealan oikeaan dataan perustuvan euromääräisen mittarin.
Kysynkin, onko mahdotonta kehittää kuntoutuksen jälkeisten työansioiden seurantaan ja toteutuneisiin kuntoutuskustannuksiin perustuva objektiivinen mittari, joka mittaisi kuntoutuksen vaikuttavuutta koko eläkealalla kokonaisuutena ja eläkevakuuttajia erikseen yhdenmukaisesti?
Jyrki Rasi
Jyrki Rasi johtaa Varmassa kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalvelut -osastoa.