Työeläkeyhtiöiden välillä on eroja

Suomessa on tunnetusti hajautettu työeläkejärjestelmä. Yksityisellä sektorilla lakisääteistä eläketurvaa hoidetaan neljässä työeläkeyhtiössä, erityiseläkelaitoksissa, eläkekassoissa ja eläkesäätiöissä. Julkisella sektorilla keskeisin toimija on Keva.

Silloin tällöin julkisuudessa keskustellaan hajautetusta eläkejärjestelmästä ja työeläkeyhtiöiden eroista. Saatetaan jopa sanoa, että työeläkeyhtiöiden palveluissa ei ole eroja ja siksi on samantekevää, minkä yhtiön asiakas valitsee.

Työeläkeyhtiöt kilpailevat paitsi asiakashyvityksillä, myös asiakaspalvelun laadulla ja vaikuttavuudella.

Asiakaskokemuksen korostuminen on yhteiskunnan kaikki sektorit leikkaava trendi. Se on eläkealallakin teema, jota asiakkaat – sekä henkilöasiakkaat että yritykset – arvostavat jatkuvasti enemmän.

Asioinnin helppous, sujuvuus ja nopeus ottavat isoja askelia erityisesti digitalisaation vauhdittamana. Asiakaskokemuksen luomisessa työeläketoimijat voivat profiloitua eri tavoin.

Työeläkeyhtiöiden työkykypalvelut liittyvät työkyvyn johtamiseen, työkyvyn tukemiseen ja toimeentulon turvaamiseen. Näissä palveluissa on paljon mahdollisuuksia erottautua muista toimijoista.

Työkyvyttömyysriskin hallinnassa eläkeyhtiö auttaa tunnistamaan riskejä ja suunnittelemaan riskien hallinnan keinoja. Työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa riskit muuttuvat. Eläkeyhtiön asiantuntijoiden näkemys, tutkimustiedon hyödyntäminen sekä data ja sen analysointi varmistavat, että tilannekuva riskeistä on oikea ja toimenpiteet kohdistuvat olennaisiin työkyvyn haasteisiin.

Datan hyödyntämisessä on paljon uusia mahdollisuuksia. Työkyvyttömyysriskin aikaisempaa tarkempi tunnistaminen datan avulla vankistaa riskiperusteisuutta ja lisää riskinhallinnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kaikessa datan käsittelyssä on huolehdittava tietosuojasta.

Ammatillisessa kuntoutuksessa olennaista on vaikuttavuus. Vaikuttavuuden kannalta tärkeässä roolissa on kuntoutuksen oikea-aikaisuus. Tätä varmistetaan työpaikan HR-prosessien ja eläkevakuuttajan palvelujen saumattomuudella ja kumppanien valinnalla. Pilottihankkeilla voidaan pyrkiä pieniin parannuksiin nykyisessä prosessissa tai uudistaa toimintatapoja kokonaisvaltaisemmin.

Etuuksien käsittelyajoilla on merkitystä. Nopea ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten käsittely tukee työssä jatkamisen mahdollisuuksia, turvaa toimeentulon jatkumista ja poistaa päätösten odotteluun liittyvää epävarmuutta. Hyvä asiakasinformaatio varmistaa, että asiakas tietää tilanteensa ja osaa tehdä tarkoituksenmukaisia valintoja.

Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia tehostaa prosesseja ja kehittää aivan uudenlaisia palveluja. Näistä hyötyvät erityisesti pienet yritysasiakkaat, jotka voivat käyttää palvelujamme ympäri vuorokauden kellonajasta riippumatta.

Työeläkeyhtiön toiminnalla on työkykypalvelujen kokonaisuudessa tarkat rajat ja ohjeistus. Samalla kun pidetään kiinni eläkeyhtiön roolista ja ohjeistuksen mukaisesta toiminnasta, on mahdollista olla asiakaslähtöinen. Asiakkaan kuunteleminen, vuorovaikutus ja yhteiskehittäminen ovat keskeisessä roolissa. Ennen kaikkea tärkeää on asenne ja halu löytää ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttaa ne asiakkaan arkeen sopivalla tavalla.

Strategiassamme lukee, että Varma haluaa olla vaikuttavin kumppani työkyvyn tukemisessa. Siksi olemme kuluneenkin vuoden aikana kehittäneet määrätietoisesti prosesseja, datakyvykkyyttä, digitaalisia palveluja sekä asiantuntijoidemme osaamista.

Lisäksi olemme luoneet yhteiskehittämisen foorumin, joilla asiakkaiden arkeen ja muuttuvaan työhön etsitään yhdessä ratkaisuja. Yksilöllisen työssävalmennuksen pilotti IPS on esimerkki tahtotilastamme hakea aivan uudenlaisiakin ratkaisua työssä jatkamiseen.

Asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut kertovat heidän olevan erittäin kiinnostuneita siitä, minkälaista kumppanuutta työeläkeyhtiö pystyy heille tarjoamaan. Olemme iloisia, että saamamme palautteen perusteella olemme monestikin onnistuneet erottautumaan myönteisellä tavalla.

Työkykypalvelut toteutuvat laadukkaasti ja vaikuttavasti nimenomaan kumppanuuksien kautta. Työkykyjohtaminen on työnantajan toimintaa, mutta sen vaikuttavaan toteutumiseen tarvitaan yhteistyötä eläkevakuuttajan, työterveyshuollon ja muiden kumppanien kanssa.

Onnistuneessa kumppanuudessa pystytään tukemaan henkilöasiakkaan työuran jatkumista ja turvaamaan toimeentuloa, kun työkyky on menetetty. Työnantaja-asiakas voi välttää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia.

Yhteiskunnallisella tasolla onnistuminen johtaa pidempiin työuriin, korkeampaan työllisyysasteeseen ja parempaan työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Näitä vaikutuksia edesauttaa omalta osaltaan myös työeläkeyhtiöiden keskinäinen kirittäminen. Yksi tärkeä alan yhteinen tavoite on yhteisten mittareiden kehittäminen, joka edelleen parantaisi asiakkaiden vertailumahdollisuuksia ja jäsentäisi kilpailua alaa koskevan ohjeistuksen raameissa.