Työikäisten määrä Suomessa on laskussa. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta kompensoimalla syntyvyyden laskun aiheuttamaa nousupainetta eläkemaksuissa.
Maahanmuutto on myös tärkeä tuki työvoiman saatavuudessa työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on erityisesti palvelu- ja myyntitehtävissä, rakennus- ja kuljetustehtävissä, siivousalalla ja myös erityisasiantuntijoina.
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden integroituminen työelämään ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Erot työhön osallistumisessa eri ryhmien välillä ovat merkittäviä. Afrikasta ja Kaukoidästä tulleiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on korkeampi kuin Euroopasta tulleiden. Samoin ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten.
Suomalainen työelämä on jo moninaistunut niin, että maahanmuuttajien osuus työvoimasta on merkittävä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 57 prosenttia palkansaajista työskentelee työpaikassa, jossa on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 15 prosenttiyksikköä.
Saman tutkimuksen mukaan kokemus siitä, että ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin suhtaudutaan työpaikalla tasa-arvoisesti, on lisääntynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Muissa tutkimuksissa on havaittu, että ne työntekijät, joilla on kokemusta maahanmuuttajien kanssa työskentelystä, suhtautuvat maahanmuuttajiin myönteisemmin. Tutkimukset osoittavat kuitenkin myös, että ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on edelleen kokemuksia syrjinnästä.
Tutkimusten mukaan työpaikkojen kulttuuris-etnisellä monimuotoisuudella voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät vuorovaikutukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja luottamuksen hitaampaan rakentumiseen. Myönteiset vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi innovatiivisuuden ja luovuuden suurempaan potentiaaliin. On tärkeää huomata, että myönteisten vaikutusten saavuttaminen edellyttää työpaikoilla aktiivista otetta ja johtamista mahdollisten kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi.
Työkykyjohtamisella tuetaan työntekijöiden työssä pysymistä. Valtaosalla ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ei ole työkyvyn suhteen sen erityisempiä haasteita. Toisinaan kuitenkin työpaikan työkykyjohtamisessa on hyvä tunnistaa esimerkiksi erilaisen kulttuuritaustan merkitys. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät eivät myöskään itsestään selvästi tunne suomalaista työkyvyn tuen järjestelmää ja vaikkapa työterveyshuollon roolia.
Työvoimapulasta kärsivillä aloilla toimivat edelläkävijäyritykset näkevät maahanmuuttajat potentiaalisena ja tärkeänä osana työvoimaa. Nämä yritykset innovoivat ratkaisuja, joilla ne pyrkivät varmistamaan riittävän työvoiman ja myös työntekijöiden työkyvyn säilymisen. Yritykset ovat käynnistäneet esimerkiksi toimenpiteitä, joilla ne rekrytoivat työntekijöitä suoraan kohdemaista tai tukevat ulkomaalaistaustaisten työllistymistä voimakkaasti paikallisesti.
Pyrkiessään turvaamaan oman liiketoimintansa jatkuvuuden, kasvun ja kehittymisen nämä yritykset tekevät suomalaisen yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävää työtä.
Maahanmuuttajien työvoimapotentiaalin hyödyntäminen edellyttää onnistunutta kotoutumispolitiikkaa. Saavutetut maahanmuuton hyödyt koituvat koko suomalaisen työelämän, eläkejärjestelmän ja koko yhteiskunnan hyödyksi.
Lisätietoa maahanmuuttajista työelämässä
Pauli Forma
Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.