Koronapandemian jälkihoito: ennennäkemätöntä elvytystä

Viimeinen vuosi on ollut yhtään liioittelematta ainutlaatuinen talouden ja sijoitusmarkkinoiden tarkkailijoille. Sen ainutlaatuisuus ei ole nojannut ainoastaan itse kriisin alkulähteeseen – koronapandemiaan – vaan myös talouden toimijoiden ja yhteiskuntien tapaan reagoida siihen.

Kriisi on ollut äärimmäinen monessakin suhteessa, sillä se aiheutti yhden syvimmistä ja äkillisimmistä taantumista, mitä on koskaan nähty. Myös elpyminen on ollut hetkittäin poikkeuksellisen aggressiivista, kun ihmisten liikkumisrajoituksia on höllennetty. Käsite V-mallisesta elpymisestä onkin saanut uuden esimerkin kansantalouden oppikirjoihin.

Pandemia sai päättäjät toimimaan kuin sotataloudessa

Pandemia sai myös talouspolitiikan päättäjät toimimaan nopeammin ja aggressiivisemmin kuin koskaan aiemmin, kun massiiviset voimat valjastettiin patoamaan pandemian vaikutuksia. Monessa mielessä tilanne muistutti toisen maailmansodan aikaisia finanssipoliittisia ponnistuksia sillä erotuksella, että rahapolitiikan kyky toimia finanssimarkkinoiden rauhoittamiseksi oli aivan eri luokkaa kuin tuolloin.

Vaikka pandemia kiristi suurimpien talouksien välejä – kuten Yhdysvaltain ja Kiinan kiistely pandemian syyllisestä osoitti – toimi globaali talouspolitiikka pääosin kohti samaa päämäärää eli yrityssektorin ja työmarkkinoiden tukemiseksi. Voimavarat suunnattiin yhteisen vihollisen – koronaviruksen – kukistamiseksi. Samaan aikaan suurimpien talouksien elvytystoimet loiskuivat myös muiden, elvytyskyvyltään vaatimattomampien maiden hyödyksi.

Massiivinen elvytys ruokkii inflaatio-odotuksia ja nostaa pitkiä korkoja

Elvytys on saanut aikaan myös uudenlaisia piirteitä, kun ennennäkemättömät toimet ja talouskasvun elpyminen ovat nostaneet raaka-aineiden hintoja ja inflaatio-odotuksia. Periaatteessa tämä on helpotus keskuspankeille, jotka ovat finanssikriisistä lähtien epäonnistuneet inflaatiotavoitteidensa saavuttamisessa ja pelänneet Japanin kaltaista deflatorista kierrettä. Vahvistuneet kasvu- ja inflaatio-odotukset ovat kuitenkin alkaneet nostaa pitkiä korkoja, mikä on uusi tilanne talouspolitiikan arkkitehdeille, jotka ovat kalibroineet linjauksensa oletukselle pitkään jatkuvasta matalasta korkotasosta.

Euroopan keskuspankki (EKP) on ollut huolestunut paitsi valuuttansa vahvistumisesta myös pitkien korkojen ennenaikaisesta noususta, joka jatkuessaan nostaisi velanhoitokustannuksia ja vajeiden rahoittamista. Niinpä EKP on kiristänyt osto-ohjelmiensa tahtia, jotta korkojen nousu ei tukahduttaisi elpymistä ennenaikaisesti. Tosin euroalueen ankkurin Saksan 10 vuoden korko on yhä negatiivinen, joten poikkeuksellisen keveissä rahoitusolosuhteissa taloudet saavat yhä tervehtyä.

Eritahtista kehitystä Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Euroopassa massiivisen elvytyspaketin toimeenpano ei ole vielä edes alkanut ja finanssipoliittinen elvytys on nojannut kansallisiin toimiin. Toisaalta tiukkojen rajoitustoimien ollessa yhä voimassa elvytyksen vaikutus reaalitalouteen olisi joka tapauksessa vielä rajallista.

Yhdysvalloissa rokotustahti ja politiikkatoimien käynnistäminen ovat sen sijaan edenneet selvästi odotuksia nopeammin, mikä heijastuu talouteen jo nyt voimakkaana yksityisen kulutuksen kasvuna. Samaan aikaan Trumpin uneliaaksi haukkuma presidentti Biden on edennyt jo hiljattain hyväksytystä koronaelvytyspaketista infrastruktuuria ja sosiaaliturvaa edistäviin hankkeisiin. Kolmen ehdotetun paketin hintalappu on astronominen noin 6 000 miljardia dollaria eli yli neljännes maan kokonaistuotannosta. Lisäksi Biden on tuonut Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, järjestänyt 40 maan globaalin ilmastokokouksen päästöjen rajoittamisen vauhdittamiseksi, rokotuttanut lähes puolet maan asukkaista ja toiminut aktiivisesti ulkopolitiikassa niin kilpailijoiden kuin kumppanien suuntaan. Aika vauhdikkaat ensimmäiset 100 päivää virassa tältä uneliaaksi mollatulta 78-vuotiaalta.

Jarkko Soikkeli

Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminnon strategiaryhmä ja allokaatio

Jarkko Soikkeli toimii Varmassa strategia- ja allokaatioryhmän sijoitusjohtajana. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat maailman talouden kehitys, talouspolitiikka sekä sijoitusmarkkinat.