Uusi normaali haastaa työkyvyn – vai haastaako?

Korona-ajan julkinen keskustelu erityisesti sosiaalisen median vauhdittamana on ollut osin dramatisoivaa ja kärjekästä. Siksi on syytä pysähtyä arvioimaan, mitä haasteita poikkeusajan jälkeinen "uusi normaali" mahdollisesti aiheuttaa työkyvylle ja sen johtamiselle.

Työhyvinvointi ja työkyky korona-aikana

Etätyö on korostunut korona-ajan julkisessa työelämäkeskustelussa. Etätyön tekeminen on kuitenkin mahdollista vain osalle työvoimasta. Ammateittain tarkasteltuina tartunnat ovat olleet yleisimpiä terveydenhuollon ammateissa sekä rakennus- ja kuljetusalalla.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan etätyö lisääntyi trendinomaisesti jo ennen korona-aikaa. Vuonna 2019 säännöllisesti kotoa työskenteli 15 prosenttia palkansaajista. Vuonna 2020 tämä luku oli 30 prosenttia. Uudessa normaalissa etätyön määrä asettunee jonnekin 15 ja 30 prosentin väliin.

Varman kyselyssä 22 prosenttia vastaajista kertoi työkykynsä heikentyneen korona-aikana. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvointi jopa parani poikkeusajan alussa, mutta pitkittynyt poikkeusaika vähensi työn imua ja lisäsi työuupumusta, erityisesti nuorilla ja yksinasuvilla.

Yhteydenotot mielenterveysongelmiin liittyviin auttamisjärjestelmin ovat korona-aikana lisääntyneet. Erikoissairaanhoitoon on myös syntynyt hoitovelkaa, kun hoitotoimenpiteitä on lykätty.

Varman tilastot osoittavat, että korona-aikana työkyvyttömyyseläkehakemusten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Ensimmäiset koronan aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet on kuitenkin myönnetty ja on todennäköistä, että niitä tulee myöhemmin jonkin verran lisää.

Uusi normaali muuttaa erityisesti asiantuntijatyötä

Korona-ajan jälkeen koittaa uusi normaali. Etätyön ja monipaikkaisuuden trendi kiihtyy. Mielenterveysproblematiikka jatkaa työkyvyttömyyden kärkiteemana. Poikkeusajan jälkiseuraukset vaatinevat huomiota. Lisäksi yhteiskuntaan juurtunee uudenlaisia turvallisuuskäsityksiä liittyen esimerkiksi hygieniaan, kontakteihin ja massakokoontumisiin.

Uusi normaali muuttaa myös tapaa tarkastella työntekijöitä erilaisissa työuravaiheissa.

Ennen tarkastelu luokittelu perustui lineaariseen elämänkaareen esimerkiksi näin: nuoret työntekijät, ruuhkavuosia elävät, keski-ikäiset työntekijät ja ikääntyneet työntekijät.

Työn murroksen myötä tunnistettiin uusia ryhmiä, kuten töiden ohella työskentelevät opiskelijat, vuokratyöntekijät, osa-aikaiset työntekijät, osatyökykyiset työntekijät, vapaaehtoiset ja työhön osallistuvat eläkeläiset.

Uusi normaali irrottaa työntekijät myös entistä vahvemmin ajasta ja paikasta. Tunnistetaan ainakin seuraavat uudet ryhmät: täyttä etätyötä tekevät, toimiston ja kodin välillä vaihtelevat, selkeästi monipaikkaista työtä tekevät sekä täyttä läsnätyötä tekevät.

Työpaikkojen lisääntyvä moninaisuus on tarpeellista ottaa huomioon työkykyjohtamisessa.

Miten uudessa normaalissa johdetaan työkykyä?

  1. Varmista, että yhteisöllisyyden kantava voima saadaan tukemaan työntekijöiden työkykyä myös monipaikkaisessa työssä. Tähän auttavat yhdessä organisaation kanssa luotavat toimintatavat ja työkalut.
  2. Suunnittele, miten työkykyjohtamisen perusprosessit toimivat monipaikkaisessa työssä. Esimerkkiprosessina voidaan mainita varhaisen tukemisen malli.
  3. Varmista, että monipaikkaisen työn hyödyt saadaan käyttöön. Etätyö tukee työn ja perheen yhteensovittamista ja palautumista, työpaikalta käydään tankkaamassa yhteisöllisyyttä.
  4. Huomaa, että monipaikkainen työ saattaa antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työelämään osallistumiseen esimerkiksi osatyökykyisille työntekijöille, joille työmatka saattaa muuten vaikeuttaa työhön osallistumista.
  5. Varmista työterveyshuollon toimivuus. Digitaaliset palvelut mahdollistavat paljon.
  6. Työkyvyn säilymisen perustan muodostaa työn sujuvuus. Huolehdi, että työvälineet, prosessit ja toimintatavat tukevat työn sujuvuutta.
  7. Älä unohda perusasioita, kuten ergonomiaan tai työaikaan liittyviä kysymyksiä, joihin saattaa kohdistua aivan uudenlaista painetta.

Nämä asiat huomioimalla hallitset uuden normaalin työkyvyttömyysriskejä ja hyödyt uudessa tilanteessa avautuvista mahdollisuuksista.

Pauli Forma

Johtaja, työkykypalvelut

Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen, toimintaympäristön muutos sekä johtaminen. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat digitalisaation ja tiedolla johtamisen antamat uudet mahdollisuudet työkyvyn ja työurien tukemiseen. Työn ulkopuolella Paulin harrastukset liittyvät liikuntaan, päälajina triathlon, sekä lukemiseen.