Osaamisen kehittäminen on voimavara työn murroksessa

Muistan, kuinka työurani alkupuolella keskustelin erään vanhemman asiantuntijan kanssa. Hän puhui eräästä erityisen mieluisasta työtehtävästä. - Teen sitä mielelläni, koska osaan sen niin hyvin, hän sanoi.

Osaamisen puute stressaa ja kuormittaa. Työstä pystyy nauttimaan, kun työn osaa. Osaamisen vajeet johtavat myös tehottomuuteen ja työn huonoon laatuun.

Osaamisen haasteet näkyvät ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksissa. Toimialojen tilanteet eroavat, mutta näkyvissä on, miten uudet palvelut ja tuotteet ja tavat tehdä työtä haastavat vanhaa osaamista.

Työn murroksen vuoksi työelämässä on paljon muutosta. Keskeinen ajuri on digitaalisuus, johon kytkeytyy paitsi uusia työkaluja ja järjestelmiä, myös muutoksia tavoissa tehdä, organisoida ja johtaa työtä. Digitaalisuus mahdollistaa myös ketteryyden lisäämisen sekä uudenlaisen mittaamisen. Muutoksen jatkuvuuden vuoksi tarvitaan jatkuvaa oppimista ja sen mahdollistamista.

On olemassa erityisesti asiantuntijatyötä koskeva sanonta, "työ ei ole enää paikka, jonne mennään". Samalla tavalla opiskelu ei enää tarkoita koulua tai kurssia, jonne mennään.

Ennen opittiin ja opiskeltiin muodollisesti, koulussa ja muissa oppilaitoksissa. Nyt työelämän kannalta relevanttia oppimista ja osaamisen kehittämistä tapahtuu työn ohella vapaa-ajalla ja harrastuksissa, osin myös vahingossa.

Esimerkiksi lasten englannin kielen perusvalmiudet ovat pelien ja digitaalisten sisältöjen kautta huomattavan pitkällä, kun kielen opiskelu koulussa vasta alkaa. Myös monet digivalmiudet voivat kehittyä arjessa ja harrastusten kautta.

Oppimiseen on aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia. Verkossa on paljon itseopiskelumateriaalia ja digitaalisia kursseja on mahdollista suorittaa joustavasti.

Kursseille ei enää tarvitse mennä, vaan osaamista voi kehittää työn lomassa esimerkiksi mikrokurssein. Varman asiakkailleen tarjoama Varma Akatemia on tästä hyvä suuren suosion saavuttanut esimerkki digitaalisessa oppimisessa.

Opiskelu ja osaamisen kehittäminen ei ole entiseen tapaan määrämuotoinen elämänkulkuun lineaarisesti niveltyvä vaihe.

Opiskelu ei enää tarkoita koulua tai kurssia, jonne mennään.

Vanha malli, jossa koulun ja opiskelujen jälkeen tehtiin "työura" ja sitten jäätiin eläkkeelle, on kenties yhä enemmän korvautumassa monipolvisemmalla elämänkululla, jossa erilaiset työsuhteiden muodot ja toisaalta osaamisen kehittämisen jaksot seuraavat toisiaan. Parempi sanoa "kenties", koska valtaosaltaan olemme kuitenkin edelleen melko lineaarisessa maailmassa.

Työntekijän vastuulla on jatkuvaan oppimiseen orientoituminen ja oman osaamisen kehittäminen. Kyse on jopa uudesta normista.

Asiantuntijatyössä osaamisen kehittäminen saattaa olla luontevaa. Mutta miten parantaa osaamisen kehittämisen valmiuksia ja kannustimia työntekijäammateissa, joissa myös korkeammat työkyvyttömyysriskit ovat?

Työnantajan osalta on erityisen tärkeää analysoida, mihin suuntaan organisaatiossa tehtävä työ on kehittymässä ja mitä vaatimuksia se asettaa osaamiselle ja sen kehittämiselle.

Yhteiskunnallisella tasolla on tärkeää varmistaa, että koulutusjärjestelmä ja muut osaamisen kehittämisen järjestelmät vastaavat tarpeita ja jatkuvan oppimisen periaatetta.

Osaamisen kehittäminen on paitsi keino selviytyä ja pysyä työelämässä, myös merkittävä voimavarojen lähde. Mieleeni on jäänyt montakin keskustelua, joissa asiantuntijat ovat sanoneet oppimisen olevan heille tärkeä näkökulma työelämässä. Työn mielekkyys syntyykin usein uuden oppimisen ja sitä soveltavan osaamisen kautta.

Osaaminen näkyviin -teemaviikot

Varma on yhdessä lähes 350 muun organisaation kanssa mukana Sitran Osaaminen näkyviin -viikoilla 30.8–12.9.2021. 

Osaamista syntyy monissa ympäristöissä: työelämässä, arjessa, vapaa-ajalla, opinnoissa, kursseilla, harrastuksissa, perhe-elämässä – missä vain. Aina omaa osaamista ei edes huomaa. Osaaminen näkyviin -viikoilla tunnistetaan omaa osaamista ja tehdään sitä näkyväksi. 

Lue lisää Sitran verkkosivuilta.

Pauli Forma

Johtaja, Työkykypalvelut

Pauli Forma on työuransa aikana työskennellyt eri tehtävissä työeläkealalla ja tutkimusorganisaatioissa. Paulin keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet työkyky, työkyvyn tukeminen sekä toimintaympäristön muutos. Ajankohtaisia näkökulmia tällä hetkellä ovat megatrendien vaikutukset työelämään sekä työkyvyttömyysriskeihin ja niiden hallintaan. Työn ulkopuolella Pauli harrastaa liikuntaa, lukemista, kirjoittamista ja ruoanlaittoa.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä