Tassu pystyyn – viisi- ja kuusikymppisen ajatuksia työstä ja kokemuksesta

Toimimme työkykyjohtamisen kehityspäälliköinä Varmassa. Tässä blogissa tarkastelemme ikääntymistä, työkykyä ja työllistymiskykyä. Pohdimme myös sitä, mitä annettavaa meillä viisi- ja kuusikymppisinä on työssä ja mitä tarvitsemme, jotta voimme työssä antaa parastamme.

Kaikkia tarvitaan

Vuonna 2020 Suomen väestörakenne oli Pohjois-Euroopan vanhin. 65 vuotta täyttäneiden ihmisten osuus väestöstä on 23 prosenttia, mikä on maailman neljänneksi korkein Japanin, Italian ja Portugalin jälkeen.

Ikääntyvä väestö on terveempää kuin aikaisemmin ja työkykyisinä pysytään pidempään kuin ennen. Ikääntymisen ja työkyvyn välillä ei ole suoraviivaista yhteyttä. Lisäksi yksilöiden väliset erot työkyvyssä voivat olla suuria. Voidaan myös todeta, että 65–74-vuotiaat ovat terveytensä ja elämäntapansa puolesta myöhäiskeski-ikäisiä ja useammin myös auttajia ja hoitajia kuin autettavia.

Kokeneiden työntekijöiden pitäminen työmarkkinoilla vaatii sekä työkykyyn että työllistymiskykyyn liittyvää ymmärrystä ja toimenpiteitä.

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta uuden työpaikan löytäminen voi silti olla 50–65-vuotiaalle vaikeaa (Lukkarinen 2020).

Mitä annettavaa meillä on ja mitä tarvitsemme?

Olemme pohtineet omalta kohdaltamme työkykyymme ja työllistymiskykyymme vaikuttavia tekijöitä.

Ajattelemme, että kokemus on arvokasta, mikäli siitä vuosien myötä jalostuu näkemyksellisyyttä ja kykyä soveltaa tietoa muuttuvissa olosuhteissa.

Omassa työssämme haluamme olla hyödyksi, tulla kuulluksi, jalostaa kokemaamme, oppia uutta ja nauttia työstä. Meille tärkeitä asioita ovat kyky nauraa itselle ja muiden kanssa, heittäytyminen, uteliaisuus ilmiöille ja elämälle sekä uuden oppiminen. Elämän rajallisuuden ymmärtäminen vahvistaa kokemusta siitä, että jokainen päivä on tärkeä.

Haluamme luoda ilmapiiriä, joka tukee kehittymistä. Olemme löytäneet ne asiat, joissa olemme parhaimmillamme ja joissa meillä on annettavaa: kohtaamisten virittelijä, kirjuri, näkyväksi tekijä, ihmettelijä, ilmapiirin luoja, sparraaja, innostaja, ideoija, jalostaja.

Kokemuksen myötä meillä on kanttia toimia arvostavina haastajina. Altistamme joka päivä itsemme ja osaamisemme asiakkaiden edessä. Tämä on suuri rikkaus elämässä.

Tarvitsemme mahdollisuuksia oppimiseen, epätietoisuuden kohtaamiseen ja pinnistelemiseen, vaihtelua, tilaa, dialogia ja sparraamista, joustoja sekä tukea vaikeissa tilanteissa.

Osaamme hakea motivaatiota työhömme asiakkaistamme ja ilmiöiden ihmettelystä. Osaamme myös johtaa itseämme arjen työssä sekä kantaa vastuumme omien voimavarojemme ylläpitämisestä.

Haluamme kuitenkin säännöllisesti päästä keskustelemaan työn suunnasta ja tekemisen tavoista.

Arvostamme sitä, että esihenkilömme tutustuu käyttöohjeeseemme. Tärkeää on myös se, että työpaikkamme kulttuuri tukee monimuotoisuutta ja sitä, että kukin meistä pysyy työkykyisinä työelämässä.

Ikätovereitamme kehotamme kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin asioihin.

  • Vahvista niitä syväosaamisen alueita, joille on tarvetta ja joista olet innostunut.
  • Ole utelias. Antaudu oppijan ja vastaanottajan rooliin. Kyseenalaista osaamisesi ja opiskele uutta. Tee itsereflektiota. Kuuntele ja hae palautetta. Keskustele ja kannusta myös muita. Kehity työn mukana.
  • Luota prosessiin ja aaltoon.
  • Nosta tassu pystyyn, kun et osaa tai halua.

 

Kirjallisuutta


Airila, A. & Schaupp, M. (2020). Tietoa työkyvystä. Työn murros ja työkyky – näkökulmia ja välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Varma.
Bergbom, B., Lantto, E,, Leino-Arjas, P., Ruokolainen, M., Tarvainen, K, Varje, P. 2021) Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö. Teoksessa Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.
Lukkarinen, H. (2020) Yli 50-vuotiaat eivät jää työttömäksi sen yleisemmin kuin nuoremmat, työllistyminen vain on vaikeampaa. Tieto&Trendit -blogi 9.10.2020.
Rotkirch, A. (2021) Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2.
Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.
Väänänen, A., Smedlund, A., Törnroos, K., Kurki, A-L, Soikkanen, A., Panganniemi, N., Toppinen-Tanner, S. (2021). Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.

Työkyky ja työllistymiskyky

Työkyky on ihmisen voimavarojen ja työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuus, joka vaihtelee työn kehityksen myötä ja työuran aikana. (Airila & Schaupp 2020.) Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn kannalta huomioitavia asioita ovat mm. vaikutusmahdollisuudet työn ja työaikojen suunnitteluun, työn muokkaaminen, työn huokoisuuden lisääminen mm. yleistyvien hoivavastuiden vuoksi, oppimisen tukeminen, työtapaturmien ehkäisy, terveyttä edistävien elintapojen tukeminen, yhteisöllisyyden rakentaminen sekä työterveyshuollon ja muiden terveyspalveluiden hyvä saatavuus. (Bergbom ym. 2021.)

Työllistymiskyvyllä tarkoitetaan yksilön kykyä saada työtä tai pysyä työssä tiettyjen sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja teknologisten ehtojen vallitessa. Työllistymiskykyyn vaikuttavat 1) yksilölliset tekijät (taidot ja ominaisuudet, ikä, sukupuoli, terveys ja hyvinvointi, työn hakeminen, joustavuus ja liikkuvuus), 2) yksilölliset olosuhteet (kotitilanne, työn tekemisen kulttuuri, mahdollisuudet erilaisten resurssien käyttöön) ja 3) ulkopuoliset tekijät (työmarkkinoiden tilanne, makroekonominen tilanne, työolosuhteet, palkkaamiseen liittyvät käytännöt ja työllistymisen mahdollistamiseen liittyvät tekijät). (Bergbom. ym. 2021.)

Työllistymiskyvyn edistämisessä tarvitaan sekä omia voimavaroja että rakenteiden tukea. Yksilöltä vaaditaan ponnistelua muun muassa itsensä kehittämisessä, verkostojen vahvistamisessa ja valmiudessa kohdata muutoksia. Osaamisen lisäksi korostuvat sosiaaliset taidot, vastuunotto, ristiriitojen käsittelykyky, tunteiden hallinta, työroolissa toimiminen ja stressinhallinta. (Väänänen ym. 2021.)

Johanna Kontio

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Johanna Kontio työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Hän on koulutukseltaan tradenomi, CBC-valmentaja ja työnohjaaja. Johannan intohimona on tarkastella ihmisten työkyvyn syklisyyttä yritysmaailmassa. Työelämän monien muutosten tahdissa pitää mahdollistaa sujuva työn arki ja ihmisten työssä menestyminen. Vapaa-ajalla Johanna koronakävelee, mökkeilee, kokkailee, opiskelee ja opettelee uusia taitoja.

Jyri Juusti

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.